Suomen Valokuvajärjestöjen Keskusliitto Finnfoto ry on myöntänyt taiteen tohtori Juha Suonpäälle Finnfoto-palkinnon. Finnfoto ry:n hallituksen puheenjohtaja Kari Tolonen ja toiminnanjohtaja Mikko Säteri luovuttivat 1000 euron Finnfoto-palkinnon Helsingissä 9. joulukuuta 2011.

Finnfoto-palkinto myönnetään vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on merkittävästi vaikuttanut suomalaisen valokuvauksen kehitykseen sekä luonut edellytyksiä valokuvan arvostuksen lisäämiselle. Palkinto on arvoltaan 1000 euroa ja se rahoitetaan Kopiosto- korvauksista.

Juha Suonpää (s. 1963) on 14. Finnfoto-palkinnon saaja. Hän on tehnyt mittavan uran monipuolisena valokuvaajana ja visuaalisen kulttuurin tutkijana sekä opettajana.

Sammon yhteislyseosta ylioppilaaksi 1982 kirjoittaneen Juha Suonpään CV on sanalla sanoen mittava. Se koostuu laajasta ja kattavasta valokuva-alan julkaisutoiminnasta sekä valokuvan ja elokuvan opetus-, kuratointi- ja tutkimustyöstä. Lisäksi Juha Suonpää on toiminut vierailevana professorina ulkomaisissa yliopistoissa. Hänellä on yleensä meneillään useita rinnakkaisia valo- ja elokuva-alan hankkeita niin julkaisutoiminnan kuin opetuksen ja tutkimuksen osalta. Lisäksi Juha Suonpää on toiminut lukuisissa kulttuurin luottamustehtävissä.

Tällä hetkellä Juha Suonpää toimii Tampereen Ammattikorkeakoulun kuvataiteen koulutusohjelman yliopettajana sekä osa-aikaisena luontokuvauksen professorina Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa.

Aikaisemmin Finnfoto-palkinnon ovat saaneet Matti J. Kaleva, Mikko Pekari, Tuomo-Juhani Vuorenmaa, Salme Simanainen, Kai Nordberg, Hannu Hautala, Rashid Nasretdin, Leena Saraste, Jukka Kukkonen, Sakari Nenye, Lassi Rautiainen, Pekka Punkari ja Boris Fagerström.

Suomen Valokuvajärjestöjen Keskusliitto Finnfoto ry on myöntänyt mainosvalokuvaaja Boris Fagerströmille Finnfoto-palkinnon. Palkinto jaetaan vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on merkittävästi vaikuttanut suomalaisen valokuvauksen kehitykseen sekä luonut edellytyksiä valokuvan arvostuksen lisäämiselle.

Finnfoto ry:n hallituksen puheenjohtaja Kari Tolonen ja toiminnanjohtaja Mikko Säteri luovuttivat 1000 euron Finnfoto-palkinnon Boris Fagerströmille Finnfoto ry:n vuosikokouksen yhteydessä Naantalissa 19. marraskuuta 2010.

Boris Fagerströmille myönnetty palkinto on 13. Finnfoto-palkinto. Aikaisemmin palkinnon ovat saaneet Matti J. Kaleva, Mikko Pekari, Tuomo-Juhani Vuorenmaa, Salme Simanainen, Kai Nordberg, Hannu Hautala, Rashid Nasretdin, Leena Saraste, Jukka Kukkonen, Sakari Nenye, Lassi Rautiainen ja Pekka Punkari. Finnfoto-palkinnon arvo on 1000 euroa ja se rahoitetaan Kopiosto-korvauksista.

Vuonna 1952 syntynyt Boris “Bosse” Fagerström on tehnyt mittavan uran niin mainoskuvaajana kuin alan monipuolisena kouluttajana sekä toiminut aktiivisesti kansainvälisissä alan järjestöissä. Etenkin kansainvälisessä järjestötyössä hänen monipuolinen kielitaitonsa on ollut ensiarvoisen tärkeää.

Jo ennen kouluikää äidinkieleltään suomenruotsalainen Boris oppi perheen venäläisen kotiapulaisen kautta venäjän kielen ja tuontikaupan alalla yrittäjänä toiminut äiti opetti hänelle saksan alkeet. Koulussa kielitaito karttui vielä englannin kielellä. Boris Fagerström käyttää sujuvasti suomea, ruotsia, englantia, saksaa ja venäjää.

Kirjoitettuaan ylioppilaaksi 1971 Broberska Samskolan -yhteiskoulusta Boris Fagerström työskenteli helsinkiläisen Foto J. Poutasen palveluksessa assistenttina, laboranttina ja valokuvaajana, kunnes ryhtyi freelance-valokuvaajaksi 1974.

Vuodesta 1975 lähtien Boris Fagerström on toiminut valokuvaajana omassa yrityksessään. Hänen erityisosaamistaan ovat mainosvalokuvaus, teollisuuskuvaus, arkkitehtuurikuvaus, kuvituskuvaus ja muotikuvaus. Asiakkaina on suuryrityksiä, mainostoimistoja, muoti- ja vaatetusyrityksiä, viestintätoimistoja, sähköisen viestinnän suunnittelijoita, teollisia muotoilijoita, tavarataloja, kirjakustantajia ja muita vastaavia asiakkaita Suomessa ja ulkomailla.

Valokuvauksen opiskelun Boris Fagerström aloitti 1977 suorittamalla Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksessa tieteellisteknisen valokuvauksen tutkinnon. Opiskelua täydensi 1982 samassa oppilaitoksessa suoritettu valokuvaajan tutkinto. Boris Fagerström on suorittanut myös näyttötutkintomestarin tutkinnon Haaga-Helia-ammattikorkeakoulussa.

Yksityisyrittäjyyden ohella Boris Fagerstöm on vuodesta 1981 lähtien toiminut myös tuntiopettajana useissa valokuvausalan ja viestinnän oppilaitoksissa. Aiheina ovat olleet mm. studiokuvaus, valokuvauksen perusteet, valokuvaajan ammattitietous sekä tekijänoikeus. Samoin hän on arvioinut ja ohjannut lopputöitä eri oppilaitoksissa. Lisäksi Boris Fagerström on luennoinut valokuvaajan työstä ja tekijänoikeudesta lukuisissa yrityksissä ja yhdistyksissä Suomessa ja ulkomailla.

Valokuvausalan asiantuntijana Boris Fagerström on toiminut lukuisissa alan oppilaitoksissa sekä Eduskunnaan valiokunnissa ja Opetushallituksen asiantuntijaryhmissä. Valokuvauksen ammattikoulutuksessa hän on ollut muun muassa vuosina 1990 – 96 Finnfoto ry:n työryhmän jäsenenä suunnittelemassa valokuvausalan perus- ja erikoisammattitutkintoja sekä 2001 Valokuvaajan ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen perusteiden päivitys Opetushallitukselle -työryhmässä.

Erilaisia valokuva-alan luottamustehtäviä Boris Fagerström on hoitanut niin suomalaisissa kuin kansainvälisissä alan järjestöissä. Hän on 1980 lähtien ollut Suomen Mainosvalokuvaajat ry:ssä muun muassa hallituksen jäsenenä ja pitkäaikaisena sihteerinä sekä yhdistyksen puheenjohtajana 1997-1999. Kansainvälisessä alan yhdistystoiminnassa Boris Fagerström on pohjoismaisen yhteistyön uranuurtaja ja ylläpitäjä. Sen lisäksi hän toiminut 1990 lähtien kansainvälisen valokuva-alan Pyramide Europe -järjestössä Suomen edustajana ja myös järjestön puheenjohtajana 2008 lähtien.

Vuonna 1970 perustettu Suomen Valokuvajärjestöjen Keskusliitto Finnfoto ry edistää valokuvataidetta ja -kulttuuria sekä toimii etenkin ammattivalokuvaajien arvostuksen ja aseman parantamiseksi sekä edistää valokuvaajien yhteistyötä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Suomen Valokuvajärjestöjen Keskusliitto Finnfoto ry on myöntänyt päätoimittaja ja kirjailija Pekka Punkarille Finnfoto-palkinnon. Palkinto jaetaan vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on merkittävästi vaikuttanut suomalaisen valokuvauksen kehitykseen sekä luonut edellytyksiä valokuvan arvostuksen lisäämiselle.

Finnfoto ry:n hallituksen puheenjohtaja Kari Tolonen ja toiminnanjohtaja Mikko Säteri luovuttivat 1000 euron arvoisen Finnfoto-palkinnon Pekka Punkarille Tampereella Suomen Ammattivalokuvaajat ry 90-vuotisjuhlien yhteydessä 15 marraskuuta 2009

Vuonna 1952 syntynyt ja vuodesta 1984 Suomen suurimman valokuvausalan julkaisun Kameralehden päätoimittajana sekä fotoalan kirjailijana toiminut Pekka Punkari on tehnyt mittavan työn valokuvaukseen liittyvän tietouden jakajana ja valokuvaustaiteen ja –taiteilijoiden esittelijänä.
Vuonna 1973 Porin lyseosta ylioppilaaksi päästyään Punkari opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa valokuvausta ja tieteellisteknistä kuvaantamista toimien samalla lehti-, museo- ja sairaalavalokuvaajana.
Valokuvausalan artikkeleita Pekka kirjoitti Tekniikan Maailma-lehteen vuosina 1979-1984. Valokuvataiteen Museon tutkijavalokuvaajana hän toimi vuosina 1980-83. Opettajana hän on toiminut mm. työväenopistoissa sekä nykyisenä digikautena yrityksille ja yhteisöille suunnatuissa seminaareissa ja messutilaisuuksissa valokuvailmaisun, digitekniikan ja multimedian luennoitsijana.
Kirjallisesta tuotannosta mainittakoon Otavan Fotokoulu vuonna 1983, Digifotokoulu vuonna 2004, Matkakuvaus vuonna 2006 ja Uusi digifotokoulu vuonna 2008. Valokuvauskoulukirjoissa ollaan pääsemässä jo yläasteelle, sillä työn alla on Digijärkkärikoulu 1.
Valokuvanäyttelyitä Punkarin historiassa on kymmenkunta ja taideapurahoja lähes saman verran.
Vuodesta 1985 lähtien on Pekka Punkari edustanut Suomea monikansallisessa EISA-ryhmässä, joka valitsee ja palkitsee vuosittain Euroopassa myydyistä valokuvausalan ja viihde-elektroniikan tuotteista parhaat uutuudet ja innovaatiot.
Tulevaisuuden suunnitelmissa on epäilemättä halu kehittää Kameralehdestä koko kansan fotolehti yhtälailla harrastajille ja ammattilaisille. Ideoita on runsaasti ja isojakin hankkeita sekä suunnitelmissa että toteutumassa. Lisäksi valokuvausalan tehtaat ja maahantuojat huolehtivat siitä, että kameroita ja oheislaitteita tulee esiteltäväksi viikoittain. Kameralehti on edustava näyte niin valokuvaustekniikan kuin kuvallisen ilmaisunkin suhteen. Pekka Punkarin johdolla Kameralehti voi hyvin.

Pekka Punkarille myönnetty palkinto on 12. Finnfoto-palkinto. Aikaisemmin palkinnon ovat saaneet Matti J. Kaleva, Mikko Pekari, Tuomo-Juhani Vuorenmaa, Salme Simanainen, Kai Nordberg, Hannu Hautala, Rashid Nasretdin, Leena Saraste, Jukka Kukkonen, Sakari Nenye ja Lassi Rautiainen. Finnfoto-palkinnon arvo on 1000 euroa ja se rahoitetaan Kopiosto-korvauksista.

Palkintoon kuuluu Finnfoto ry:n jäsenjärjestöön kuuluvan valokuvaajan ottama muotokuva palkinnon saajasta. Tänä vuonna teoksen on kuvannut Vuoden Muotokuvaaja -arvon saavuttanut Irina Kolomijets. Arvo myönnetään Suomen Valokuvaajain Liitto ry:n järjestämän vuosikilpailun voittajalle.

Vuonna 1970 perustettu Suomen Valokuvajärjestöjen Keskusliitto Finnfoto ry edistää valokuvataidetta ja -kulttuuria sekä toimii etenkin ammattivalokuvaajien arvostuksen ja aseman parantamiseksi sekä edistää valokuvaajien yhteistyötä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Suomen Valokuvajärjestöjen Keskusliitto Finnfoto ry on myöntänyt luontokuvaaja Lassi Rautiaiselle Finnfoto-palkinnon. Palkinto jaetaan vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on merkittävästi vaikuttanut suomalaisen valokuvauksen kehitykseen sekä luonut edellytyksiä valokuvan arvostuksen lisäämiselle.

Finnfoto ry:n hallituksen puheenjohtaja Kari Tolonen ja toiminnanjohtaja Mikko Säteri luovuttivat 1000 euron arvoisen Finnfoto-palkinnon Lassi Rautiaiselle Kuusamossa Nature Photo -tapahtuman yhteydessä 12. päivänä syyskuuta.
Vuonna 1957 syntynyt kajaanilainen Lassi Rautiainen on arvostettu luontokuvaaja ja matkailuyrittäjä. Hänen erikoisalaansa ovat suurpedot ja etenkin karhut.
- Aloin kuvaamaan itärajan pinnassa liikkuneita karhuja 70-luvun alussa, siitä se lähti, toteaa mm. Kuusamo Nature Photo -tapahtuman perustaja, luontokuvaaja Lassi Rautiainen uran alkuvaiheita.

Nykyisin Lassi Rautiainen isännöi joka syyskuu taiteellisena johtajana kansainvälistä Kuusamo Nature Photo –festivaalia, joka syntyi 1996.
- Kävin ruotsissa luontokuvafestivaaleilla 1986. Siellä mietin miksei samanlaista tapahtuma voisi järjestää myös suomessa? Myöhemmin kun kerroin ideastani Hannu Hautalalle menimme siltä istumalta yhdessä tapaamaan Kuusamon kunnanjohtaja Erkki Juntusta. Hän oivalsi nopeasti, että tällainen tapahtuma sopii Kuusamoon, kuvailee Lassi Rautiainen Kuusamo Nature Photo -tapahtuman taustoja.

Lassi Rautiaisen kansainvälinen läpimurto luontokuvaajana ja idea fotosafarien järjestämisestä välähti 1988 Ruotsissa. Nähtyään ja kuultuaan vauhdikkaan esityksen karhujen elämästä ja kuvaamisesta, ruotsalaiset ja norjalaiset luontokuvaajat kyselivät, mitä maksaisi istua Lassin kojussa?
- Ilmeisesti heitin liian halvan hinnan, koska kuvaajia alkoi lappaa Suomeen. Aluksi asuimme pienessä kojussa, jonka pohjan pinta oli 1,2 x 2,4 metriä monta vuorokautta, mutta pian oli tehtävä toinen koju ja sitten kolmas, toteaa Lassi Rautiainen fotosafaritoiminnan alkuvaiheesta.

Vuodesta 1991 lähtien Lassi Rautiainen on järjestänyt säännöllisiä kuvaussafareja etenkin itärajan pintaan. Sesonkiaikaan (1.4 – 30.9) toiminnan tukikohta on Kuhmossa sijaitseva Kuikan kämppä. Sen lähistöllä on 11 piilokojua 2-4 hengelle. Näistä voidaan kuvata mm. kotkia, susia, karhuja ja ahmoja.

Lassi Rautiainen on myös julkaissut yksin tai ystäviensä kanssa yli 20 kirjaa. Näistä “Karhu, metsien kuningas” (1990), “Karhujen kaverina” (1995), “Suurpetomme” (1999) ja “Villi itä” (2007) käsittelevät suurpetoja.
- Suuri haave on tehdä ensimmäisenä Euroopassa susikirja, jonka kuvat on luonnossa otettuja. Tähän asti minäkin olen turvautunut eläinpuistoihin susikuvia saadakseni. Ehkä puolet kirjan kuvista alkaa olla koossa, kertoo Lassi Rautiainen tulevista kirjallisista suunnitelmistaan.

Vuonna 1970 perustettu Suomen Valokuvajärjestöjen Keskusliitto Finnfoto ry edistää valokuvataidetta ja -kulttuuria, toimii valokuvaajien arvostuksen ja aseman parantamiseksi sekä edistää valokuvaajien yhteistyötä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Finnfoto ry jäsenjärjestöt ovat: Erikoisalojen Valokuvaajat ry, Suomen Ammattiluonnonvalokuvaajat ry, Suomen Kameraseurojen Liitto ry, Suomen Lehtikuvaajat ry, Suomen Luonnonvalokuvaajat ry, Suomen Mainosvalokuvaajat ry, Suomen Valokuvaajain Liitto ry sekä Valokuvauksen Opiskelijat ry. Finnfoton jäsenjärjestöissä on yhteensä noin 6400 jäsentä.

Suomen Valokuvajärjestöjen Keskusliitto Finnfoto ry on myöntänyt lehtori Sakari Nenyelle Finnfotopalkinnon. Palkinto jaetaan vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on merkittävällä panoksella vaikuttanut suomalaisen valokuvauksen kehitykseen ja vahvaan asemaan taidemuotona sekä luonut edellytyksiä valokuvan arvostuksen lisäämiselle. Finnfoto ry:n hallituksen puheenjohtaja Kari Tolonen ja toiminnanjohtaja Mikko Säteri luovuttivat palkinnon Helsingissä 12. päivänä marraskuuta.

Sakari “Sakke” Nenye on vaikuttanut valokuvauksen kenttään ja sen kehitykseen erityisesti alan kouluttajana. Sakke Nenye tunnetaan Lahden valokuvakoulutuksen käynnistäjänä, kehittäjänä ja pitkäaikaisena opettajana. (Nykyisin Lahden ammattikorkeakoulu, Muotoiluinstituutti)

Nenyen kiinnostus valokuvauksen tekniikkaan ilmeni koulun alkuvuosikymmeninä värivalokuvauksen ja vedostamisen tuomisena vahvasti koulutukseen, samoin multivisiot ja niiden ympärille rakennetut av-päivät tunnettiin lahtelaisena erikoisuutena. Jo varhain Sakke perehtyi myös digitaaliseen kuvankäsittelyyn, jonka alueella hänestä on tullut valtakunnallisesti merkittävä erikoisosaaja ja jonka osaamistaan hän on jakanut jo monelle kuvaajapolvelle, kouluttaen myös alan kouluttajia.

Sakke on huolehtinut perusopinnoissa nuorten valokuvaajien koulutuksesta vuodesta 1971 lähtien keskittyen viime vuosina juuri digitaaliseen kuvaamiseen ja kuvankäsittelyyn. Digitalisoitumisen murrosvaiheessa Sakke on kouluttanut myös lukemattomia jo ammatissa toimivia valokuvaajia ja muita viestinnän alan ammattilaisia uuden tekniikan käyttäjiksi.

Sakari Nenyelle myönnetty palkinto on kymmenes Finnfoto-palkinto. Aikaisemmin palkinnon ovat saaneet Matti J. Kaleva, Mikko Pekari, Tuomo-Juhani Vuorenmaa, Salme Simanainen, Kai Nordberg, Hannu Hautala, Rashid Nasretdin, Leena Saraste, Jukka Kukkonen. Finnfoto-palkinnon arvo on 1000 euroa ja se rahoitetaan Kopiosto-korvauksista.

Palkintoon kuuluu Finnfoto ry:n jäsenjärjestöön kuuluvan valokuvaajan ottama muotokuva palkinnon saajasta. Tänä vuonna teoksen on kuvannut Vuoden Muotokuvaaja -arvon saavuttanut Petra Tiihonen. Arvo myönnetään Suomen Valokuvaajain Liitto ry:n järjestämän vuosikilpailun voittajalle.

Suomen Valokuvajärjestöjen Keskusliitto Finnfoto ry on valokuvaajien kattojärjestö, joka kokoaa yhteen niin valokuvauksen opiskelijat, harrastajat kuin ammattilaisetkin. Finnfoton jäsenjärjestöjä ovat: Erikoisalojen Valokuvaajat ry, Suomen Ammattiluonnonvalokuvaajat ry, Suomen Kameraseurojen Liitto ry, Suomen Lehtikuvaajat ry, Suomen Luonnonvalokuvaajat ry, Suomen Mainosvalokuvaajat ry, Suomen Valokuvaajain Liitto ry sekä Valokuvauksen Opiskelijat ry. Finnfoton jäsenjärjestöissä on yhteensä noin 6400 jäsentä.

Vuonna 1970 perustettu Finnfoto edistää valokuvataidetta ja -kulttuuria, toimii valokuvaajien arvostuksen ja aseman parantamiseksi sekä edistää valokuvaajien yhteistyötä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Valokuvajärjestöjen Keskusliitto Finnfoto ry on myöntänyt erikoistutkija Jukka Kukkoselle Finnfoto-palkinnon. Palkinto jaetaan vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on merkittävällä panoksella vaikuttanut suomalaisen valokuvauksen kehitykseen ja vahvaan asemaan taidemuotona, sekä luonut edellytyksiä valokuvan arvostuksen lisäämiselle. Finnfoto ry:n hallituksen puheenjohtaja Markku Niskanen ja toiminnanjohtaja Mikko Säteri luovuttivat palkinnon Helsingissä 15. päivänä marraskuuta.

Jukka Kukkonen on ollut ratkaisevasti kehittämässä valokuvan arvostusta niin taidemuotona kuin historiallisena dokumenttinakin. Kukkonen on keskeinen valokuvan tietäjä ja tuntija, jonka muisti on valokuvan aarreaitta. Tietojaan hän on jakanut auliisti niin kirjallisessa kuin suullisessakin muodossa. Toimittajana, kirjoittajana ja kuvatoimittajana hän on osallistunut suurella panoksella lukemattomien keskeisten valokuvahistorian, poliittisen historian ja kulttuurihistorian kirjojen tekemiseen jo 30 vuoden ajan; julkaisujen määrä lähestyy sataa.

Kukkosen toiminta vuodesta 1986 Barsokevitsch-keskuksen ensimmäisenä toiminnanjohtajana ja vuodesta 1996 Suomen valokuvataiteen museon erikoistutkijana on ollut uraa uurtavaa. Hänen näkemyksensä on ollut merkittävä museon peruskokoelmaa ja perusnäyttelyitä luotaessa. Laajan näyttelykuraattoritoiminnan lisäksi valokuvaajat tuntevat hänet parhaiten teoksista Valokuvan taide (1992), Valoa, otteita suomalaisen valokuvan historiaan 1839-1999 sekä Varjosta, tutkielmia suomalaisesta valokuvasta (1999). Suurelle yleisölle tutumpia ovat hänen kuvaajaesittelynsä teoksissa Iso Karhu (1980) Victor Barsokevitsch, valokuvia 1893-1927 (1986), C.G. Mannerheimin kuvia Aasian matkalta (1990) sekä Tulena yli tuhkan, Edith Södergranin valokuvia (1993).

Jukka Kukkoselle myönnetty palkinto on yhdeksäs Finnfoton myöntämä. Aikaisemmin palkinnon ovat saaneet Matti J. Kaleva, Mikko Pekari, Tuomo-Juhani Vuorenmaa, Salme Simanainen, Kai Nordberg, Hannu Hautala, Rashid Nasretdin ja Leena Saraste.

Finnfoto-palkinto, jonka arvo on 1000 euroa, on Finnfoto ry:n jäsenjärjestöön kuuluvan valokuvaajan ottama muotokuva palkinnon saajasta. Tänä vuonna teoksen on kuvannut “Vuoden muotokuvaaja” -arvon saavuttanut Tomi Aho. Arvo myönnetään Suomen Valokuvaajain Liitto ry:n järjestämän vuosikilpailun voittajalle.

Suomen valokuvajärjestöjen keskusliitto Finnfoto ry on myöntänyt valokuvaaja Leena Sarasteelle vuoden 2005 Finnfoto-palkinnon. Palkinto jaetaan vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on merkittävällä panoksella vaikuttanut suomalaisen valokuvauksen kehitykseen ja vahvaan asemaan taidemuotona, sekä luonut edellytyksiä valokuvan arvostuksen lisäämiselle. Finnfoto ry:n hallituksen puheenjohtaja Markku Niskanen ja järjestöpäällikkö Anne Alanko luovuttivat palkinnon Helsingissä 23. päivänä marraskuuta.

Leena Saraste on ollut edistämässä alan arvostusta omilla kuvaustöillään, mutta ennen kaikkea kouluttajana, koulutuksen suunnittelijana ja valokuvan tieteellisen tutkimuksen kehittäjänä. Saraste on toiminut opettajana jo 70-luvulta lähtien monissa koulutusyksiköissä, mm. Taideteollisessa korkeakoulussa, Lahden ammattikorkeakoulussa ja Tampereen yliopistossa. Hän on myös ollut luomassa opetushallituksen ja opetusministeriön työryhmissä uutta koulutusjärjestelmää niin jäsenenä kuin vierailevana asiantuntijana. Hänen kirjansa “Valokuva, pakenevan todellisuuden kuvajainen” ja “Valokuva tradition ja toden välissä” ovat suomalaisen valokuvakirjallisuuden perusteoksia, ja ne löytyvät lähes jokaisen tämän alan ammattilaisen, harrastajan ja opiskelijan kirjahyllystä. Hänen väitöskirjansa “Valo, muoto vai elämä” käsittelee kameraseuratoimintaa sekä ammatin taiteellistumista 1950-luvulla. Vuosi sitten Saraste sai ansioistaan valokuvataiteen valtionpalkinnon.

Leena Sarasteelle myönnetty Finnfoto-palkinto on järjestyksessään kahdeksas. Aikaisemmin palkinnon ovat saaneet Matti J. Kaleva, Mikko Pekari, Tuomo-Juhani Vuorenmaa, Salme Simanainen, Kai Nordberg, Hannu Hautala ja Rashid Nasretdin.

Finnfoto-palkinto, jonka arvo on 1000 euroa, on Finnfoto ry:n jäsenjärjestöön kuuluvan valokuvaajan ottama muotokuva palkinnon saajasta. Tänä vuonna teoksen on kuvannut “Vuoden muotokuvaaja” -arvon saavuttanut Patrik Raski.