Finnfoto – Suomen Valokuvajärjestöt ry:n myöntämän valokuva-alan Finnfoto -palkinnon 2020 saaja on Aalto-yliopistossa työskentelevä Taideyliopistojen tekijänoikeusasiamies Maria Rehbinder, joka on tehnyt kolmen vuosikymmenen ajan työtä valokuvan tekijänoikeuden parissa tekijänoikeusjärjestöissä, valokuvan tekijänoikeusoppaiden kirjoittajana ja valokuva-alan opiskelijoiden kouluttajana.

Tekijänoikeusasiamies Maria Rehbinder kiinnostui visuaalisen alan tekijänoikeudesta opiskeluaikana Helsingin yliopistossa, jossa hän opiskeli juridiikan lisäksi taidehistoriaa.
Valmistuttuaan juristiksi Maria Rehbinder työskenteli tekijänoikeusjärjestö Kuvaston toiminnanjohtajana vuosina 1994-2009. Kuvasto ja Finnfoto tekivät yhteistyötä mm. tekijänoikeusjärjestö Kopiostossa, jossa Rehbinder toimi valokopiointijaostossa sekä hallituksen jäsenenä. Vuonna 2019 Finnfoton ja Journalistiliiton julkaisema Käytännön opas valokuvaajan tekijänoikeudesta finnfoto.fi/tekijanoikeusopas/ on Rehbinderin kirjoittama, yhteistyössä lakimies Mari Pesolan kanssa.

Vuodesta 2010 lähtien Maria Rehbinder on toiminut Aalto-yliopistossa lakimiehenä ja Taideyliopistojen tekijänoikeusasiamiehenä. Hän luennoi Aalto-yliopiston ja Taideyliopiston opiskelijoille, opettajille, tutkijoille ja henkilökunnalle tekijänoikeudesta ja antaa tekijänoikeudellista neuvontaa. – Tekijänoikeuslain mukaisten oikeuksien hallinta sopimuksilla on tärkeä työkalu luovan työn tekijälle sekä toimeentulon että toimintavapauden turvaajana. Digitaalisuuden myötä esimerkiksi valokuvaajien ansaintalogiikka on muuttunut, sanoo Maria Rehbinder. Data- ja henkilötietojuridiikka ja työllistävät tällä hetkellä Rehbinderiä eniten. Henkilön kuva valokuvassa on myös henkilötieto ja valokuvaajan tulee huomioida henkilötietolainsäädäntö tekijänoikeuden lisäksi. Valokuvaa henkilötietona koskeva osio on otettu uuteen tekijänoikeusoppaaseen.

Valokuvaus ja visuaalinen taide ovat tavalla tai toisella olleet osa Maria Rehbinderin elämää lapsuudesta lähtien.
– Vanhemmillani oli lastenvaateyritys Bunukka ja myöhemmin he perustivat galleria Brondan, jota siskoni nyt johtaa. Äitini suunnitteli Bunukan kankaat, lastenvaatteet ja lelut. Sekä Bunukassa että kotona Katajanokalla tehtiin lehtijuttuja ja mainoskuvia, joten sain seurata valokuvaajien työtä ja olin myös valokuvamallina. Valokuvaaja Martti Brandt oli perheystävä, jonka hienoja kuvia eri juhlista saimme ja minusta on säilynyt myös Claire Ahon ottamia valokuvia, muistelee Maria Rehbinder.
– Isäni oli innokas valokuvauksen harrastaja ja hänellä oli Kasarmikadulla galleria Brondan kellarissa oma pimiö. Siellä tein lukioaikoina ensimmäiset mustavalkovedokseni. Kun olin vaihto-oppilaana Yhdysvaloissa, valitsin erääksi oppiaineeksi valokuvauksen. Tuolloin sain opiskella myös värikuvien vedostamista, kertoo Rehbinder.
Valokuvaus liittyy edelleen mutkan kautta Maria Rehbinderin harrastuksiin. – Olemme siskoni kanssa entisöineet Juun kartanon Espoossa, ja entisöintityön tuloksia on kuvattu eri lehtiin, kuvaajana on ollut hienoja valokuvaajia kuten Rauno Träskelin ja Erja Lempinen.

Asko Vivolin on tehnyt kotimaisen harraste- ja ammattivalokuvauksen parissa monisäikeisen, journalistisen ja koulutuksellisen päivätyön. Lehtityö alkoi 80-luvulla paikallislehden, Hyvinkään Sanomien kuvaavana toimittaja, Valokuva-lehden osa-aikaisena toimittajana ja Suomen Kameraseurojen Liiton jäsenlehti Klikin päätoimittajana.

Päätyönsä valokuvamedian parissa Asko Vivolin on kuitenkin tehnyt Kamera-lehdessä. Takana on peräti 26 vuoden ura lehden toimittajana ja päätoimittajana ennen eläkkeellejääntiä. Valokuvapainotteisen lehtityön lisäksi Asko on toiminut koko uransa ajan alan innokkaana kouluttajana ja järjestöaktiivina. Filmiaikaan hän veti kursseja ympäri maata, teemana hyvä mustavalkoinen valokuva niin filmin kuin vedoksenkin kannalta katsottuna. Digiaikana hän on pitänyt myös lukuisia digikuvauksen ja kuvakäsittelyn kursseja eri kohderyhmille.
Järjestötoiminta on myös tullut tutuksi. Monien eri valokuvajärjestöjen johtoryhmien lisäksi hän on ollut muun muassa Suomen Journalistiliiton liittovaltuuston jäsen sekä Suomen Aikakauslehtien liiton ja Erikoislehtien toimitusosaston hallituksien jäsen.

Asko on myös itse kuvannut aktiivisesti, osallistunut eri näyttelyihin ja pitänyt useita omia yksityisnäyttelyitä.

– Kamera-lehti työpaikkana oli ainutlaatuinen aitiopaikka seurata laajasti alan kehitystä ja tapahtumia niin meillä kuin muuallakin. Minusta valokuvauksen harrastajat ovat se voimavara, josta ala ponnistaa. Ammattina valokuvaus, jos mikä, on ala, joka vaatii tekijältään intohimoa. Se ei ole mikään staattinen maisterinvirka, vaan elämäntapa, kiteyttää Vivolin.

Monen muun valokuvauksen harrastajan tavoin Asko Vivolin ajautui alalle 1980-luvulla. Lopullisen sysäyksen halulle tehdä kuvia oli kaksivuotinen Hyvinkään taidekoulu 1980-luvun lopulla.

– Olin kyllästynyt valokuvaukseen, ja minusta piti tulla taidegraafikko tai maalari. Koin kuitenkin, että metalligrafiikan tekeminen oli työlästä ja sotkuista, ja siksi palasin takaisin valokuvauksen pariin.

– Valokuvausharrastukseni lähti nousuun, osallistuin kaikkeen mahdolliseen, osallistuin SKsL:n näyttelyihin ja voitin kahdesti Vuoden Kuvaaja -tittelin 1980-luvulla.
– Omia näyttelyitä minulla oli noina kiihkeinä vuosina useita, Hyvinkään Taiteilijaseuran Promenadigalleriassa – taisin olla muuten ensimmäinen valokuvaaja, jonka näyttely sinne hyväksyttiin, ja Hyvinkään pääkirjastossa sekä Bulgariassa Plovdivissa.

Ensimmäiset ammattikuvat Asko Vivolin napsi ollessaan kolmisen vuotta Hyvinkään Sanomien ilta- ja viikonloppusenttarina. Kun toimituksessa oivallettiin, että Asko osaa myös valokuvata, tuli hänestä tuolloin ajan hengen mukainen valokuvaava toimittaja.
Päätyönsä valokuvamedian parissa Asko Vivolin on kuitenkin tehnyt Kamera-lehdessä. Takana on peräti 26 vuoden ura, joka käynnistyi 2.5.1991. Sitä ennen Asko ehti jonkin aikaa olla myös Kameraseurojen Liiton (SKsL) jäsenlehti Klik:n päätoimittaja, sekä Finnfoton julkaiseman Valokuva-lehden osa-aikainen toimittaja.

Kamera-lehdessä Asko Vivolin toimi aluksi toimittajana ja viimeiset liki seitsemän vuotta päätoimittajana. Laajakulmainen työsarka kattoi monipuolisesti niin suomalaisen kuin kansainvälisen valokuvauksen eri osa-alueiden, trendien, alan markkinoiden ja teknisen kehityksen seuraamisen.
– En edes uskalla lähteä arvaamaan montako juttua lehteen tein, tiivistää Asko 26 vuoden työuran suomalaisen valokuvauksen johtavan julkaisun palveluksessa.
Päivätyön ohella Asko Vivolin on toiminut muun muassa filmi- ja digivalokuvauksen monipuolisena kouluttajana.
– Kävin 1980-luvulla Kameraseurojen liiton ja Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen järjestämän Valokuvakouluttajan peruskurssin, siitä se lähti, kertaa Asko. Filmiaikaan hän veti kursseja ympäri maata, teemana hyvä mustavalkoinen valokuva niin filmin kuin vedoksenkin kannalta katsottuna. Digiaikana Asko on pitänyt myös lukuisia digikuvauksen ja kuvakäsittelyn kursseja eri kohderyhmille, muun muassa Nikonin lukuun reilut 60 kappaletta erilaisia D-School-kursseja, jotka Nikon tarjosi järjestelmäkameran ensiostajille ja lisätietoa haluaville. Lisäksi koulutuspaikkoja ovat olleet monet koulutuslaitokset, yritykset ja yhdistykset.

Myös järjestöpuolella Asko Vivolin on ollut aktiivinen osallistuja.
– Kameraseurojen Liitosta ja Finnfotosta lähtien Suomessa ei taida olla montaakaan merkittävää valokuvaukseen liittyvää järjestöä, jonka hallituksessa en olisi ollut. En vain ole osannut sanoa ei, kun on pyydetty, toteaa Asko hieman hymyssä suin.
Vaikka hallitustyö eri järjestöissä on ollut aikaaviepää, on se Askon sanojen mukaan ollut sen arvoista.
– Järjestötyössä on saanut aina hyvää tuntumaa ja uutta näkökulmaa alan tapahtumiin ja kehitykseen, tästä on ollut suurta hyötyä muun muassa Kamera-lehden kehittämisen tiimoilta.

Valokuva-alan järjestöjen ohella Asko Vivolin on ollut muun muassa Suomen Journalistiliiton liittovaltuuston jäsen yhden nelivuotiskauden ajan, sekä Suomen Aikakauslehtien liiton ja Erikoislehtien toimitusosaston hallituksien jäsen. Kaksipyöräisharrastukseen liittyen Asko on ollut myös Suomen Motoristit ry:n, eli Smoto:n hallituksen ulkoinen kutsuttu jäsen aloittaen järjestön jäsenlehden julkaisun sen taittajana.
Kamera-lehden päivätyön ohella Asko on ollut myös mitä moninaisten valokuvakilpailujen tuomaristoissa. Digitekniikan myötä valokuvaus on hänen mukaansa osin muuttunut ikävällä tavalla tekniseksi kikkailuksi.

– Instagramin hauskat suotimet ja vastaavat tekniset konstit ei mielestäni paranna valokuvaa, ellei siinä alun perinkään ole ideaa, toteaa Asko viitaten nykyisen kuvakäsittelyn käytännössä lähes rajattomiin muokkausmahdollisuuksiin.
– Hyvä valokuva on edelleen sellaisenaan puhutteleva, tiivistää Asko. Hän myös tietää mistä puhuu, vaikka ei ole käynyt alan korkeakouluja. Monen mestarin opetuksessa hän on kuitenkin ollut. Asko on osallistunut sellaisten alan gurujen kuten Anders Petersenin, Martin Parrin, Arno Rafael Minkkisen ja Bruce Gildenin kuvauskursseille sekä toiminut assistenttina Stefan Bremerin ja Jussi Aallon kuvauskursseilla.

Asko Vivolin on myös julkaissut Tapio Laineen kanssa kirjan ’Aikavalotuksia’. Kirjaan on kerätty valokuva-alan vaikuttajien muisteluja vuosikymmenien varrelta. Teos avaa kattavan näköalan suomalaisen valokuva-alan historiaan. Samalla se on myös omanlaisensa, monisäikeinen aikaikkuna maamme historiaan.
Kamera-lehden päivätyön ohessa Asko on myös taittanut muutaman valokuvakirjan sekä lukuisia valokuvajärjestöjen näyttelyluetteloita, -julisteita jne.

Kamera-lehden päätoimittajan tehtävistä Asko Vivolin siirtyi ansaitulle eläkkeelle.
Mitä hän on mieltä Finnfoto-palkinnosta? Onko ohjelmassa eräretki Askon suuresti ihastelemaan Skotlannin saaristoon, uuden tietokoneen hankinta vai mitä?
– Tietysti kaikkea tuota voisi kuvitella tekevänsä. Itse koen, että palkinto on annettu sille työlle mitä me Kamera-lehdessä olemme tehneet alan harrastajien hyväksi. Minusta valokuvauksen harrastajat ovat se voimavara, josta ala ponnistaa. Ammattina valokuvaus, jos mikä, on ala, joka vaatii tekijältään intohimoa. Se ei ole mikään staattinen maisterinvirka, vaan elämäntapa. Siksi Kamera-lehdellä on aina ollut ja on edelleen, mielestäni erityisen merkittävä tehtävä antaa virikkeitä etenkin valokuvauksen harrastajille. Heissä on edelleenkin alan tulevaisuus, toteaa 22. Finnfoto-palkinnon saanut Asko Vivolin.

Finnfoto – Suomen Valokuvajärjestöt ry:n myöntämän Finnfoto -palkinnon saaja vuonna 2018 on suomalaisen luontokuvauksen parissa monipuolisen ja pitkän päivätyön tehnyt Kaija Keskinen.

Finnfoto -palkinto annetaan vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on merkittävästi vaikuttanut suomalaisen valokuvauksen kehitykseen sekä luonut edellytyksiä valokuvan arvostuksen lisäämiselle.

Kaija Keskinen on jo vuosikymmeniä tunnettu kotimaisen luontovalokuvauksen moniottelijana. Vaikka hän ei ole aktiivinen luontovalokuvaaja, olisi suomalaisen luontovalokuvan tila ehkä nykyisin hyvin erilainen ilman Kaijan uutteraa työtä. Vuosien saatossa Kaija Keskinen on ollut, ja on edelleen usean luontovalokuvausta edistävän hankkeen ja järjestön taustavoimissa.

Monelle Kaija Keskinen tuli tutuksi Luonnonkuva-arkiston hoitajana. Tätä työtä hän teki arkiston perustamisesta 1978 alkaen 22 vuotta. Kiinnostus luontoon ja valokuvaukseen yltää kuitenkin paljon pidemmälle. Oma kuvausharrastus virisi koulun luontokerhon kautta.

Etenkin tämän vuosituhannen puolella Kaija Keskinen on ollut aktiivinen luontokuvauksen järjestötoiminnassa. Hän on toiminut Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry:n hallituksessa vuodesta 2004, puheenjohtajana 2008–2009. Vuodesta 2008 alkaen Kaijalla on ollut myös hyvin aktiivinen rooli Vuoden Luontokuva -kilpailujen järjestämisessä sekä Vuoden Luontokuvat -näyttelyn kierrättämisessä. Vuoden Luontokuvat -kirjan toimitustyöhön hän on osallistunut vuodesta 2014. Finnfoto ry:n hallitukseen Kaija Keskinen on kuulunut vuodesta 2004 lähtien.

Muiden tehtävien ohella Kaija on ollut myös muutamien luontokuva- ja tietokirjojen kustannustoimittajana sekä 2008 Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi ja Vuoden luontokirjaksi valitun Suomen luonnonsujeluliiton historiikin (Laulujoutsenen perintö) kuvatoimittajana. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n kustantamaa, vuosittain vaihtuvan teeman mukaan tietotekstiä ja luontokuvia yhdistävää seinäkalenteria Kaija on ollut tekemässä jo 34 kertaa.

Kaija Keskinen on 21. Finnfoto-palkinnon saaja. Aikaisemmat palkitut ovat Matti J. Kaleva, Mikko Pekari, Tuomo-Juhani Vuorenmaa, Salme Simanainen, Kai Nordberg, Hannu Hautala, Rashid Nasretdin, Leena Saraste, Jukka Kukkonen, Sakari Nenye, Lassi Rautiainen, Pekka Punkari, Boris Fagerström, Juha Suonpää, Kari Kuukka, Benjam Pöntinen, Laura Luostarinen, Merja Salo, Caj Bremer ja Sakari A. Mäkelä. Finnfoto-palkinnon arvo on 5000 euroa ja sen ovat rahoittaneet yhdessä Finnfoto ja Suomen Messusäätiö.

Finnfoto – Suomen Valokuvajärjestöt ry:n valokuva-alan Finnfoto -palkinnon 2017 saaja on Nuoret valokuvaajat -yhteisön perustaja, valokuvaaja, elokuvaaja ja mediatuottaja Sakari A. Mäkelä.
Finnfoto -palkinto annetaan vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on merkittävästi vaikuttanut suomalaisen valokuvauksen kehitykseen sekä luonut edellytyksiä valokuvan arvostuksen lisäämiselle.

Finnfoto ry:n hallituksen puheenjohtaja Kari Tolonen ja toiminnanjohtaja Mikko Säteri luovuttavat Suomen Messusäätiön rahoittaman 3000 euron Finnfoto -palkinnon Sakari A. Mäkelälle perjantaina 17.03 Helsingin Messukeskuksessa, Kuva&Kamera -messuilla hallissa 5, Finnish Photo Awards -tilaisuudessa klo 18.00 – 22.00

Valokuvaharrastajat ryhtyvät usein tekemään myös elokuvia. Finnfoto -palkinnon 2017 saaja, Sakari A. Mäkelä (s. 1987) tuli ammattivalokuvauksen pariin tavallaan kuitenkin päinvastaisessa järjestyksessä. Hän on näet valokuvauksen ohella harrastanut ja tehnyt työkseen myös videokuvausta varhaisista teinivuosista lähtien. Video- ja elokuvan parissa hän on työskennellyt freelancerina vuodesta 2002. Päätoimiseksi videon- ja elokuvan tekijäksi Sakari A. Mäkelä ryhtyi vuonna 2008. Elokuvan saralla Sakari A. Mäkelä on jo vuosia ollut tunnettu ja arvostettu lyhytelokuvien ohjaaja ja tekijä. Vuosien saatossa hän on independent-lyhytelokuvillaan saavuttanut muun muassa neljä suomenmestaruutta ja kaksi maailmanmestaruuspronssia.

Valokuvauksen järjestötoiminnasta Sakari A. Mäkelä innostui toden teolla osallistuttuaan Suomen Kameraseurojen Liito ry:n kesäleirille 2010. Sen tiimoilta hän sai idean ”Nuoret valokuvaajat” -nimellä tunnetusta nuorten valokuvaajien toimintayhteisöstä.

– Kesäleirin jälkeen Kameraseurojen liiton aktiivi ja nimikaimani, (Sakari Mäkelä) soitti ja kysyi tulisinko Kameraseurojen Liitto ry:n hallitukseen nuorisovastaavaksi, kertoo Sakari. Vastaus oli myöntävä. Melko heti tämän jälkeen Sakari A. Mäkelä käynnisti myös ideoimansa ”Nuoret valokuvaajat”, eli NVK -hankkeen. Alkajaisiksi tälle Suomen Kameraseurojen Liitto ry:n, 16-29 vuotiaiden valokuvausharrastusta ja yhteisöllisyyttä kehittämään perustetulle yhteisölle avattiin nettisivusto sekä perustettiin Facebook- ja Flickr-ryhmät. Ensimmäinen NVK-kesäleiri järjestettiin sekin heti kesällä 2011.

– Yksin en hanketta olisi pystynyt toteuttamaan. Heti alusta pitäen pyysin mukaan pitkäaikaiset ystäväni Pauli Riikosen ja Atte Tannerin. He olivat mukanani myös Kameraseurojen kesäleirillä 2010, taustoittaa Sakari A. Mäkelä ”Nuoret valokuvaajat”

– Yhteisön alkutaipaleen tapahtumia. Nykyisellään NVK:n tiedotus ja valtakunnallinen toiminta, muun muassa ”Viikon kuva” toimii pääasiassa Facebookissa ja Instagramissa.

– Koska nuoretkin ovat siellä, perustelee Sakari A. Mäkelä. Nykyisellään Nuoret valokuvaajat -yhteisö järjestää myös muun muassa valokuvausleirejä ja -viikonloppuja (#NVK Weekend), workshoppeja, kuvauskävelyjä, yhteisnäyttelyitä yms. Kaikesta toiminnasta tiedotetaan moderniin tapaan yhteisön nettisivuilla (www.nuoretvalokuvaajat.fi) ja Facebookissa (www.fb.com/nuoretvalokuvaajat). 2015 käynnistyi myös NVK Local -toiminta. Käytännössä tämä on aluevastaavien henkilöiden vetämää paikallisten NVK-ryhmien toimintaa. NVK-Local -toiminta on toistaiseksi itsenäistä. Tulevaisuudessa se on tarkoitus integroida paikallisten kameraseurojen toimintaan Facebookissa.

– Täytettyäni nyt 30 olen ”kasvanut ulos” NVK:n 16-29 -vuotiaiden ikähaarukasta. Sen myötä olen jättäytynyt NVK:n toiminnassa taustavaikuttajaksi. Olen hyvin tyytyväinen siitä, että olen voinut jättää toiminnan luottavaisin mielin nuorempien vetäjien käsiin. Valokuvaaminen on aina ollut suuri intohimoni ja rakastan erityisesti öistä maisemakuvausta. Muutoin laaja-alaisesta kiinnostuksestani suosikkejani ovat erityisesti automainosvalokuvaaminen sekä muotikuvaus, toteaa Finnfoto 2017 -palkinnon saanut Nuoret valokuvaajat -yhteisön perustaja, mediatuottaja Sakari A. Mäkelä. Nuoret valokuvaajat -hankkeen ohella Sakari A. Mäkelä on toiminut myös neljä vuotta Suomen Kameraseurojen Liiton varapuheenjohtajana.

Sakari A. Mäkelä on 20. Finnfoto-palkinnon saaja. Aikaisemmat palkitut ovat Matti J. Kaleva, Mikko Pekari, Tuomo-Juhani Vuorenmaa, Salme Simanainen, Kai Nordberg, Hannu Hautala, Rashid Nasretdin, Leena Saraste, Jukka Kukkonen, Sakari Nenye, Lassi Rautiainen, Pekka Punkari, Boris Fagerström, Juha Suonpää, Kari Kuukka, Benjamin Pöntinen, Laura Luostarinen, Merja Salo ja Caj Bremer. Finnfoto-palkinnon arvo on 3000 euroa ja sen on rahoittanut Suomen Messusäätiö.

Vuonna 1970 perustettu Finnfoto – Suomen Valokuvajärjestöt ry edistää valokuvataidetta ja -kulttuuria ja toimii etenkin ammattivalokuvaajien arvostuksen ja aseman parantamiseksi sekä edistää valokuvaajien yhteistyötä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Finnfoto – Suomen valokuvajärjestöt ry:n valokuva-alan Finnfoto-palkinnon 2016 saaja on valokuvaaja ja akateemikko Caj Bremer.
Finnfoto-palkinto annetaan vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on merkittävästi vaikuttanut suomalaisen valokuvauksen kehitykseen sekä luonut edellytyksiä valokuvan arvostuksen lisäämiselle.

Finnfoto ry:n hallituksen puheenjohtaja Kari Tolonen ja toiminnanjohtaja Mikko Säteri luovuttavat Suomen Messusäätiön rahoittaman 3000 euron Finnfoto-palkinnon Caj Bremerille Helsingin Messukeskuksessa, Kuva&Kamera 2016 -messuilla perjantaina 4.3.2016 klo 11.45.

Carl-Johan (Caj) Bremer (s.1929) on arvostettu valokuvaaja ja akateemikko sekä yksi suomalaisen kuvajournalismin merkittävimpiä edustajia. Lehtikuvaajana hän on ollut muun muassa Hufvudstadsbladetissa, Helsingin Sanomissa ja Viikkosanomissa sekä Valokuva-lehden päätoimittajana.
Vuosina 1978–1983 Caj Bremer toimi taiteilijaprofessorina ja vuodesta 1978 myös Taideteollisen korkeakoulun kuvajournalismin opettajana.
Akateemikon arvonimen Caj Bremer sai vuonna 2009.
Lehtikuvaajan ja valokuvauksen opettajan sekä lukuisten muiden työtehtävien ohella Caj Bremer on julkaissut useita valokuvakirjoja sekä koostanut valokuvanäyttelyjä.
Caj Bremer on nykyisin tunnettu myös muun muassa ”Mämmikoiran keittiössä” -keittokirjasta. Siinä hän puolustaa konstailematonta ja rehtiä ruokaa sanoin ja kuvin. Samalla tavalla hän on aina puolustanut myös rehtiä ja konstailematonta valokuvausta. 

Caj Bremer 19. Finnfoto-palkinnon saaja. Aikaisemmat palkitut ovat Matti J. Kaleva, Mikko Pekari, Tuomo-Juhani Vuorenmaa, Salme Simanainen, Kai Nordberg, Hannu Hautala, Rashid Nasretdin, Leena Saraste, Jukka Kukkonen, Sakari Nenye, Lassi Rautiainen, Pekka Punkari, Boris Fagerström, Juha Suonpää, Kari Kuukka, Benjamin Pöntinen, Laura Luostarinen ja Merja Salo. Finnfoto-palkinnon arvo on 3000 euroa ja sen on rahoittanut Suomen Messusäätiö.

Vuonna 1970 perustettu Finnfoto edistää valokuvataidetta ja -kulttuuria ja toimii etenkin ammattivalokuvaajien arvostuksen ja aseman parantamiseksi sekä edistää valokuvaajien yhteistyötä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Suomen valokuvajärjestöjen keskusliitto Finnfoto ry myöntämän valokuva-alan Finnfoto-palkinnon saaja vuonna 2015 on kuvallisen viestinnän ja valokuvauksen professori Merja Salo.

Finnfoto-palkinto annetaan vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on merkittävästi vaikuttanut suomalaisen valokuvauksen kehitykseen sekä luonut edellytyksiä valokuvan arvostuksen lisäämiselle.

Finnfoto ry:n hallituksen puheenjohtaja Kari Tolonen ja toiminnanjohtaja Mikko Säteri luovuttavat Suomen Messusäätiön rahoittaman 3000 euron arvoisen Finnfoto-palkinnon professori Merja Salolle Helsingin Messukeskuksessa, Kuva&Kamera 2015 -tapahtumassa perjantaina 6.3.2015 klo 11.30.

Kuvallisen viestinnän ja valokuvauksen professori Merja Salo (s. 1953, Hämeenlinna) on suorittanut Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksen valokuvauslinjan tutkinnon vuonna1984. Taiteen tohtoriksi hän väitteli Taideteollisessa korkeakoulussa vuonna 1997.

Tampereen yliopistossa toimittajan tutkinnon (sosionomi) 1979 suorittanut Merja Salo oli Suomen Tietotoimiston ulkomaantoimittajana 1980-1988 ja vapaana valokuvaajana sekä kirjoittajana 1988-93. Taideteollisen korkeakoulun (nyk. Aalto-yliopisto) kuvallisen viestinnän ja valokuvauksen professoriksi Merja Salo nimitettiin 1994, jossa toimessa hän jatkaa edelleen.

Valokuvaajana ja myös kirjoittajana professori Merja Salo on todellinen moniottelija. Kattavan opetus- ja tutkimusuran ohella hän on muun muassa tuottanut runsaasti valokuvaa ja valokuvausta monista näkökulmista käsitteleviä ja valottavia artikkeleita, joita on julkaistu muun muassa lukuisissa lehdissä ja kirjoissa.
Monipuolisena valokuva-alan tutkijana ja kouluttajana arvostettu Merja Salo on ollut myös suosittu luennoitsija muissa alan oppilaitoksissa kuten Helsingin Yliopiston viestinnän laitoksella ja Lahden muotoiluinstituutissa.
Valokuvaajana Merja Salo on toteuttanut niin omia valokuvanäyttelyitään kuin osallistunut lukuisiin ryhmänäyttelyihin.

Tällä hetkellä tutkimusvapaalla oleva professori Merja Salo työstää kirjaa suomalaisen valokuvauksen digitalisoitumisen historiasta. Sen on tarkoitus ilmestyä syksyllä 2015.

Kuvallisen viestinnän ja valokuvauksen professori Merja Salo on 18. Finnfoto-palkinnon saaja. Aikaisemmat palkitut ovat Matti J. Kaleva, Mikko Pekari, Tuomo-Juhani Vuorenmaa, Salme Simanainen, Kai Nordberg, Hannu Hautala, Rashid Nasretdin, Leena Saraste, Jukka Kukkonen, Sakari Nenye, Lassi Rautiainen, Pekka Punkari, Boris Fagerström, Juha Suonpää, Kari Kuukka, Benjam Pöntinen ja Laura Luostarinen. Finnfoto-palkinnon arvo on 3000 euroa ja sen rahoittaa Suomen Messusäätiö.

Suomen valokuvajärjestöjen keskusliitto Finnfoto ry on myöntänyt valokuva-alan Finnfoto-palkinnon Laura Luostariselle. Palkinto annetaan vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on merkittävästi vaikuttanut suomalaisen valokuvauksen kehitykseen sekä luonut edellytyksiä valokuvan arvostuksen lisäämiselle.

Finnfoto ry:n hallituksen puheenjohtaja Kari Tolonen ja toiminnanjohtaja Mikko Säteri luovuttivat Suomen Messusäätiön rahoittaman 3000 euron Finnfoto-palkinnon Laura Luostariselle Helsingin Messukeskuksessa, Kuva&Kamera -tapahtumassa perjantaina 7.3.2014.

Salon Taidemuseo Veturitallin johtaja, taidehistorioitsija FM Laura Luostarinen (s. 1952, Joutseno) on hankkinut valokuvauksen asiantuntemuksensa omatoimisesti. Hän aloitti freelance-kuvaamisen museotyön ohessa 1990-luvun alussa Mikkelin Valokuvakeskuksen suojissa. Keskuksen toimintaan osallistuminen avasi hänelle myös tien hakeutua kuopiolaisen Victor Barsokevitsch –valokuvakeskuksen johtajaksi, jona hän toimi vuosina 1998-2002. Kuopiosta Luostarinen siirtyi Salon taidemuseo Veturitalliin johtajaksi vuonna 2002, jossa toimii edelleen.

Niin Salon Taidemuseo Veturitallin kuin VB-valokuvakeskuksen johtajana Laura Luostarinen on vastannut lukuisten, hyvinkin eri tyylisuuntia edustavien kotimaisten ja kansainvälisten valokuvaajien näyttelyjen järjestämisestä. Oman valokuvatoiminnan sytyttämällä innolla sekä kuvataidenäyttelyjen ammatillisena toimijana hän on vuosia kyennyt edistämään laaja-alaisesti valokuvauksen tunnettuuden ja arvostuksen lisääntymistä Suomessa. Hän on nostanut valokuvaa esiin taidemaailmassa ja saavuttanut sille siten uusia yleisöjä.

Free-kuvauksessaan Laura Luostarinen on keskittynyt pääosin musiikkitapahtumiin. Niistä merkittävin on toimeksiannosta Mikkelin musiikkijuhlien lehdistökuvaus ja dokumentoiminen kahden vuosikymmenen ajan ja aiheesta hän on valmistanut myös näyttelyjä.

Laura Luostarinen on myös ansioitunut valokuvauksen historian tallentamisessa ja tuonut sen myös nykypolven nähtäville. Esimerkiksi 2010 hän selvitti ja digitalisoi 1900-luvun alkupuolella vaikuttaneen valokuvaaja Dimitrij Belinskij´n lasinegatiivijäämistöä. Aineistosta Laura Luostarinen valmisti valokuvanäyttelyn joka nähtiin mm. Kaakkois-Suomen Valokuvakeskuksessa, projektille on luvassa jatkoa.

Oman toimen ohella Laura Luostarinen on osallistunut aktiivisesti myös valokuva-alan eri yhdistysten toimintaan ja luottamustehtäviin eri järjestöissä sekä ollut muun muassa Valtion valokuvataidetoimikunnan jäsen. Kansainvälisessä alan toiminnassa Laura Luostarinen on ollut kansainvälisen museoliiton ICOM jäsen jo vuodesta 1984.

Valokuvaaja Benjam Pöntiselle on myönnetty Suomen valokuvajärjestöjen keskusliitto Finnfoto ry:n Finnfoto-palkinnon. Palkinto annetaan vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on merkittävästi vaikuttanut suomalaisen valokuvauksen kehitykseen sekä luonut edellytyksiä valokuvan arvostuksen lisäämiselle.

Finnfoto ry:n hallituksen puheenjohtaja Kari Tolonen ja toiminnanjohtaja Mikko Säteri luovuttivat Suomen Messusäätiön rahoittaman 3000 euron arvoisen Finnfoto-palkinnon Benjam Pöntiselle Kuva&Kamera -tapahtuman yhteydessä Helsingissä perjantaina 8.3.2013.

Monipuolisena osaajana tunnettu Benjam Pöntinen (s. 1953) on pitkän linjan luontokuvaaja. Hän on saavuttanut kuvillaan useita palkintoja, mm. BBC:n kuuluisan luontokuvakilpailun sarjavoitot vuosina 1991 ja 2011. Vuodesta 1988 alkaen hän on tehnyt 23 valokuvateosta sekä osallistunut kahden luontoelokuvan tekoon. Pöntisen erityisiä kiinnostuksen alueita ovat liito-oravat, lepakot ja linnut.

Benjam Pöntinen on tunnettu myös kotipaikkakunnalleen Lapualle perustamastaan Willa Ukulista ja sen toiminnasta. Yritys on luontovalokuvaukseen ja luontoalaan monipuolisesti keskittyvä yritys,
päätuotteina ovat luontoa käsittelevä kirjallisuus, luontokuvaus ja luontomatkailu.

Willa Ukulissa järjestetään monenlaisia luontoharrastustapahtumia ja vuodesta 2006 lähtien yritys on laajentanut toimintaansa myös luontomatkailuun. Willa Ukulissa on lisäksi mahdollisuus yöpymiseen ja ruokailuun sopimuksen mukaan.

Benjam Pöntinen on 16. Finnfoto-palkinnon saaja. Aikaisemmin palkinnon ovat saaneet Matti J. Kaleva, Mikko Pekari, Tuomo-Juhani Vuorenmaa, Salme Simanainen, Kai Nordberg, Hannu Hautala, Rashid Nasretdin, Leena Saraste, Jukka Kukkonen, Sakari Nenye, Lassi Rautiainen, Pekka Punkari, Boris Fagerström, Juha Suonpää ja Kari Kuukka. Finnfoto-palkinnon arvo on 3000 euroa ja sen on rahoittanut Suomen Messusäätiö.

Vuonna 1970 perustettu Suomen valokuvajärjestöjen keskusliitto Finnfoto ry edistää valokuvataidetta ja -kulttuuria ja toimii etenkin ammattivalokuvaajien arvostuksen ja aseman parantamiseksi sekä edistää valokuvaajien yhteistyötä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Kari Kuukka

Valokuvaaja Kari Kuukka on saanut Suomen Valokuvajärjestöjen Keskusliitto Finnfoto ry myöntämän Finnfoto-palkinnon. Palkinto myönnetään vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on merkittävästi vaikuttanut suomalaisen valokuvauksen kehitykseen sekä luonut edellytyksiä valokuvan arvostuksen lisäämiselle.

Finnfoto ry:n hallituksen puheenjohtaja Kari Tolonen ja toiminnanjohtaja Mikko Säteri luovuttivat 1000 euron Finnfoto-palkinnon Kari Kuukalle Helsingissä.

Etenkin urheilukuvaajana tunnettu Kari Kuukka (50 v) on freelance-valokuvaajana, elokuvaajana ja multimedia-alan kouluttajana osallistunut myös voimakkaasti luovan alan työntekijän tekijänoikeuksien puolustamiseen. Tällä saralla hän on tullut tunnetuksi teräväkynäisenä, mutta silti asenteeltaan aina hyvin rakentavassa hengessä keskusteluun osallistuvana.

Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Kari Kuukka opiskeli kielitiedettä ja psykologiaa. Piirtäminen oli kuitenkin kiinnostanut häntä jo lapsesta lähtien. Varhaisteininä Kari Kuukka ryhtyi harrastamaan aktiivisesti myös valokuvausta. Opiskelujen ohella hän kuvasi freelancerina lähinnä urheilua. Lopulta valokuvauksesta muodostui hänelle täysipäiväinen ammatti.

Kari itse kertoo kuinka hän aikoinaan 17-vuotiaana harrastajana sanoi valokuvaaja Seppo Savekselle haluavansa tulla valokuvaajaksi. Vanha mestari oli katsonut nuorta innokasta harrastajaa ja toivottanut onnea matkaan.

Sittemmin kuvaan on tullut myös elokuva ja etenkin multimedia sekä alan koulutustehtävät. Kari Kuukka on opettanut valokuvausta, journalistiikkaa ja multimediaa muun muassa Helsingin ja Tampereen Yliopistoissa sekä Lahden Ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa.

Vuonna 2013 kari Kuukka on mukana työryhmässä, joka vastaa Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun sekä Lahden Ammattikorkeakoulu/Muotoiluinstituutti yhteisestä ”Journalistisen videon ja lineaarisen multimedian alkeet” -koulutusohjelman toteutuksesta.

Kari Kuukka on 15. Finnfoto-palkinnon saaja. Aikaisemmin palkinnon ovat saaneet Matti J. Kaleva, Mikko Pekari, Tuomo-Juhani Vuorenmaa, Salme Simanainen, Kai Nordberg, Hannu Hautala, Rashid Nasretdin, Leena Saraste, Jukka Kukkonen, Sakari Nenye, Lassi Rautiainen, Pekka Punkari, Boris Fagerström ja Juha Suonpää. Finnfoto-palkinnon arvo on 1000 euroa ja se rahoitetaan Kopiosto-korvauksista.

Vuonna 1970 perustettu Suomen Valokuvajärjestöjen Keskusliitto Finnfoto ry edistää valokuvataidetta ja -kulttuuria sekä toimii etenkin ammattivalokuvaajien arvostuksen ja aseman parantamiseksi sekä edistää valokuvaajien yhteistyötä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Suomen Valokuvajärjestöjen Keskusliitto Finnfoto ry on myöntänyt taiteen tohtori Juha Suonpäälle Finnfoto-palkinnon. Finnfoto ry:n hallituksen puheenjohtaja Kari Tolonen ja toiminnanjohtaja Mikko Säteri luovuttivat 1000 euron Finnfoto-palkinnon Helsingissä 9. joulukuuta 2011.

Finnfoto-palkinto myönnetään vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on merkittävästi vaikuttanut suomalaisen valokuvauksen kehitykseen sekä luonut edellytyksiä valokuvan arvostuksen lisäämiselle. Palkinto on arvoltaan 1000 euroa ja se rahoitetaan Kopiosto- korvauksista.

Juha Suonpää (s. 1963) on 14. Finnfoto-palkinnon saaja. Hän on tehnyt mittavan uran monipuolisena valokuvaajana ja visuaalisen kulttuurin tutkijana sekä opettajana.

Sammon yhteislyseosta ylioppilaaksi 1982 kirjoittaneen Juha Suonpään CV on sanalla sanoen mittava. Se koostuu laajasta ja kattavasta valokuva-alan julkaisutoiminnasta sekä valokuvan ja elokuvan opetus-, kuratointi- ja tutkimustyöstä. Lisäksi Juha Suonpää on toiminut vierailevana professorina ulkomaisissa yliopistoissa. Hänellä on yleensä meneillään useita rinnakkaisia valo- ja elokuva-alan hankkeita niin julkaisutoiminnan kuin opetuksen ja tutkimuksen osalta. Lisäksi Juha Suonpää on toiminut lukuisissa kulttuurin luottamustehtävissä.

Tällä hetkellä Juha Suonpää toimii Tampereen Ammattikorkeakoulun kuvataiteen koulutusohjelman yliopettajana sekä osa-aikaisena luontokuvauksen professorina Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa.

Aikaisemmin Finnfoto-palkinnon ovat saaneet Matti J. Kaleva, Mikko Pekari, Tuomo-Juhani Vuorenmaa, Salme Simanainen, Kai Nordberg, Hannu Hautala, Rashid Nasretdin, Leena Saraste, Jukka Kukkonen, Sakari Nenye, Lassi Rautiainen, Pekka Punkari ja Boris Fagerström.

Suomen Valokuvajärjestöjen Keskusliitto Finnfoto ry on myöntänyt mainosvalokuvaaja Boris Fagerströmille Finnfoto-palkinnon. Palkinto jaetaan vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on merkittävästi vaikuttanut suomalaisen valokuvauksen kehitykseen sekä luonut edellytyksiä valokuvan arvostuksen lisäämiselle.

Finnfoto ry:n hallituksen puheenjohtaja Kari Tolonen ja toiminnanjohtaja Mikko Säteri luovuttivat 1000 euron Finnfoto-palkinnon Boris Fagerströmille Finnfoto ry:n vuosikokouksen yhteydessä Naantalissa 19. marraskuuta 2010.

Boris Fagerströmille myönnetty palkinto on 13. Finnfoto-palkinto. Aikaisemmin palkinnon ovat saaneet Matti J. Kaleva, Mikko Pekari, Tuomo-Juhani Vuorenmaa, Salme Simanainen, Kai Nordberg, Hannu Hautala, Rashid Nasretdin, Leena Saraste, Jukka Kukkonen, Sakari Nenye, Lassi Rautiainen ja Pekka Punkari. Finnfoto-palkinnon arvo on 1000 euroa ja se rahoitetaan Kopiosto-korvauksista.

Vuonna 1952 syntynyt Boris ”Bosse” Fagerström on tehnyt mittavan uran niin mainoskuvaajana kuin alan monipuolisena kouluttajana sekä toiminut aktiivisesti kansainvälisissä alan järjestöissä. Etenkin kansainvälisessä järjestötyössä hänen monipuolinen kielitaitonsa on ollut ensiarvoisen tärkeää.

Jo ennen kouluikää äidinkieleltään suomenruotsalainen Boris oppi perheen venäläisen kotiapulaisen kautta venäjän kielen ja tuontikaupan alalla yrittäjänä toiminut äiti opetti hänelle saksan alkeet. Koulussa kielitaito karttui vielä englannin kielellä. Boris Fagerström käyttää sujuvasti suomea, ruotsia, englantia, saksaa ja venäjää.

Kirjoitettuaan ylioppilaaksi 1971 Broberska Samskolan -yhteiskoulusta Boris Fagerström työskenteli helsinkiläisen Foto J. Poutasen palveluksessa assistenttina, laboranttina ja valokuvaajana, kunnes ryhtyi freelance-valokuvaajaksi 1974.

Vuodesta 1975 lähtien Boris Fagerström on toiminut valokuvaajana omassa yrityksessään. Hänen erityisosaamistaan ovat mainosvalokuvaus, teollisuuskuvaus, arkkitehtuurikuvaus, kuvituskuvaus ja muotikuvaus. Asiakkaina on suuryrityksiä, mainostoimistoja, muoti- ja vaatetusyrityksiä, viestintätoimistoja, sähköisen viestinnän suunnittelijoita, teollisia muotoilijoita, tavarataloja, kirjakustantajia ja muita vastaavia asiakkaita Suomessa ja ulkomailla.

Valokuvauksen opiskelun Boris Fagerström aloitti 1977 suorittamalla Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksessa tieteellisteknisen valokuvauksen tutkinnon. Opiskelua täydensi 1982 samassa oppilaitoksessa suoritettu valokuvaajan tutkinto. Boris Fagerström on suorittanut myös näyttötutkintomestarin tutkinnon Haaga-Helia-ammattikorkeakoulussa.

Yksityisyrittäjyyden ohella Boris Fagerstöm on vuodesta 1981 lähtien toiminut myös tuntiopettajana useissa valokuvausalan ja viestinnän oppilaitoksissa. Aiheina ovat olleet mm. studiokuvaus, valokuvauksen perusteet, valokuvaajan ammattitietous sekä tekijänoikeus. Samoin hän on arvioinut ja ohjannut lopputöitä eri oppilaitoksissa. Lisäksi Boris Fagerström on luennoinut valokuvaajan työstä ja tekijänoikeudesta lukuisissa yrityksissä ja yhdistyksissä Suomessa ja ulkomailla.

Valokuvausalan asiantuntijana Boris Fagerström on toiminut lukuisissa alan oppilaitoksissa sekä Eduskunnaan valiokunnissa ja Opetushallituksen asiantuntijaryhmissä. Valokuvauksen ammattikoulutuksessa hän on ollut muun muassa vuosina 1990 – 96 Finnfoto ry:n työryhmän jäsenenä suunnittelemassa valokuvausalan perus- ja erikoisammattitutkintoja sekä 2001 Valokuvaajan ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen perusteiden päivitys Opetushallitukselle -työryhmässä.

Erilaisia valokuva-alan luottamustehtäviä Boris Fagerström on hoitanut niin suomalaisissa kuin kansainvälisissä alan järjestöissä. Hän on 1980 lähtien ollut Suomen Mainosvalokuvaajat ry:ssä muun muassa hallituksen jäsenenä ja pitkäaikaisena sihteerinä sekä yhdistyksen puheenjohtajana 1997-1999. Kansainvälisessä alan yhdistystoiminnassa Boris Fagerström on pohjoismaisen yhteistyön uranuurtaja ja ylläpitäjä. Sen lisäksi hän toiminut 1990 lähtien kansainvälisen valokuva-alan Pyramide Europe -järjestössä Suomen edustajana ja myös järjestön puheenjohtajana 2008 lähtien.

Vuonna 1970 perustettu Suomen Valokuvajärjestöjen Keskusliitto Finnfoto ry edistää valokuvataidetta ja -kulttuuria sekä toimii etenkin ammattivalokuvaajien arvostuksen ja aseman parantamiseksi sekä edistää valokuvaajien yhteistyötä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Suomen Valokuvajärjestöjen Keskusliitto Finnfoto ry on myöntänyt päätoimittaja ja kirjailija Pekka Punkarille Finnfoto-palkinnon. Palkinto jaetaan vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on merkittävästi vaikuttanut suomalaisen valokuvauksen kehitykseen sekä luonut edellytyksiä valokuvan arvostuksen lisäämiselle.

Finnfoto ry:n hallituksen puheenjohtaja Kari Tolonen ja toiminnanjohtaja Mikko Säteri luovuttivat 1000 euron arvoisen Finnfoto-palkinnon Pekka Punkarille Tampereella Suomen Ammattivalokuvaajat ry 90-vuotisjuhlien yhteydessä 15 marraskuuta 2009

Vuonna 1952 syntynyt ja vuodesta 1984 Suomen suurimman valokuvausalan julkaisun Kameralehden päätoimittajana sekä fotoalan kirjailijana toiminut Pekka Punkari on tehnyt mittavan työn valokuvaukseen liittyvän tietouden jakajana ja valokuvaustaiteen ja –taiteilijoiden esittelijänä.
Vuonna 1973 Porin lyseosta ylioppilaaksi päästyään Punkari opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa valokuvausta ja tieteellisteknistä kuvaantamista toimien samalla lehti-, museo- ja sairaalavalokuvaajana.
Valokuvausalan artikkeleita Pekka kirjoitti Tekniikan Maailma-lehteen vuosina 1979-1984. Valokuvataiteen Museon tutkijavalokuvaajana hän toimi vuosina 1980-83. Opettajana hän on toiminut mm. työväenopistoissa sekä nykyisenä digikautena yrityksille ja yhteisöille suunnatuissa seminaareissa ja messutilaisuuksissa valokuvailmaisun, digitekniikan ja multimedian luennoitsijana.
Kirjallisesta tuotannosta mainittakoon Otavan Fotokoulu vuonna 1983, Digifotokoulu vuonna 2004, Matkakuvaus vuonna 2006 ja Uusi digifotokoulu vuonna 2008. Valokuvauskoulukirjoissa ollaan pääsemässä jo yläasteelle, sillä työn alla on Digijärkkärikoulu 1.
Valokuvanäyttelyitä Punkarin historiassa on kymmenkunta ja taideapurahoja lähes saman verran.
Vuodesta 1985 lähtien on Pekka Punkari edustanut Suomea monikansallisessa EISA-ryhmässä, joka valitsee ja palkitsee vuosittain Euroopassa myydyistä valokuvausalan ja viihde-elektroniikan tuotteista parhaat uutuudet ja innovaatiot.
Tulevaisuuden suunnitelmissa on epäilemättä halu kehittää Kameralehdestä koko kansan fotolehti yhtälailla harrastajille ja ammattilaisille. Ideoita on runsaasti ja isojakin hankkeita sekä suunnitelmissa että toteutumassa. Lisäksi valokuvausalan tehtaat ja maahantuojat huolehtivat siitä, että kameroita ja oheislaitteita tulee esiteltäväksi viikoittain. Kameralehti on edustava näyte niin valokuvaustekniikan kuin kuvallisen ilmaisunkin suhteen. Pekka Punkarin johdolla Kameralehti voi hyvin.

Pekka Punkarille myönnetty palkinto on 12. Finnfoto-palkinto. Aikaisemmin palkinnon ovat saaneet Matti J. Kaleva, Mikko Pekari, Tuomo-Juhani Vuorenmaa, Salme Simanainen, Kai Nordberg, Hannu Hautala, Rashid Nasretdin, Leena Saraste, Jukka Kukkonen, Sakari Nenye ja Lassi Rautiainen. Finnfoto-palkinnon arvo on 1000 euroa ja se rahoitetaan Kopiosto-korvauksista.

Palkintoon kuuluu Finnfoto ry:n jäsenjärjestöön kuuluvan valokuvaajan ottama muotokuva palkinnon saajasta. Tänä vuonna teoksen on kuvannut Vuoden Muotokuvaaja -arvon saavuttanut Irina Kolomijets. Arvo myönnetään Suomen Valokuvaajain Liitto ry:n järjestämän vuosikilpailun voittajalle.

Vuonna 1970 perustettu Suomen Valokuvajärjestöjen Keskusliitto Finnfoto ry edistää valokuvataidetta ja -kulttuuria sekä toimii etenkin ammattivalokuvaajien arvostuksen ja aseman parantamiseksi sekä edistää valokuvaajien yhteistyötä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Suomen Valokuvajärjestöjen Keskusliitto Finnfoto ry on myöntänyt luontokuvaaja Lassi Rautiaiselle Finnfoto-palkinnon. Palkinto jaetaan vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on merkittävästi vaikuttanut suomalaisen valokuvauksen kehitykseen sekä luonut edellytyksiä valokuvan arvostuksen lisäämiselle.

Finnfoto ry:n hallituksen puheenjohtaja Kari Tolonen ja toiminnanjohtaja Mikko Säteri luovuttivat 1000 euron arvoisen Finnfoto-palkinnon Lassi Rautiaiselle Kuusamossa Nature Photo -tapahtuman yhteydessä 12. päivänä syyskuuta.
Vuonna 1957 syntynyt kajaanilainen Lassi Rautiainen on arvostettu luontokuvaaja ja matkailuyrittäjä. Hänen erikoisalaansa ovat suurpedot ja etenkin karhut.
– Aloin kuvaamaan itärajan pinnassa liikkuneita karhuja 70-luvun alussa, siitä se lähti, toteaa mm. Kuusamo Nature Photo -tapahtuman perustaja, luontokuvaaja Lassi Rautiainen uran alkuvaiheita.

Nykyisin Lassi Rautiainen isännöi joka syyskuu taiteellisena johtajana kansainvälistä Kuusamo Nature Photo –festivaalia, joka syntyi 1996.
– Kävin ruotsissa luontokuvafestivaaleilla 1986. Siellä mietin miksei samanlaista tapahtuma voisi järjestää myös suomessa? Myöhemmin kun kerroin ideastani Hannu Hautalalle menimme siltä istumalta yhdessä tapaamaan Kuusamon kunnanjohtaja Erkki Juntusta. Hän oivalsi nopeasti, että tällainen tapahtuma sopii Kuusamoon, kuvailee Lassi Rautiainen Kuusamo Nature Photo -tapahtuman taustoja.

Lassi Rautiaisen kansainvälinen läpimurto luontokuvaajana ja idea fotosafarien järjestämisestä välähti 1988 Ruotsissa. Nähtyään ja kuultuaan vauhdikkaan esityksen karhujen elämästä ja kuvaamisesta, ruotsalaiset ja norjalaiset luontokuvaajat kyselivät, mitä maksaisi istua Lassin kojussa?
– Ilmeisesti heitin liian halvan hinnan, koska kuvaajia alkoi lappaa Suomeen. Aluksi asuimme pienessä kojussa, jonka pohjan pinta oli 1,2 x 2,4 metriä monta vuorokautta, mutta pian oli tehtävä toinen koju ja sitten kolmas, toteaa Lassi Rautiainen fotosafaritoiminnan alkuvaiheesta.

Vuodesta 1991 lähtien Lassi Rautiainen on järjestänyt säännöllisiä kuvaussafareja etenkin itärajan pintaan. Sesonkiaikaan (1.4 – 30.9) toiminnan tukikohta on Kuhmossa sijaitseva Kuikan kämppä. Sen lähistöllä on 11 piilokojua 2-4 hengelle. Näistä voidaan kuvata mm. kotkia, susia, karhuja ja ahmoja.

Lassi Rautiainen on myös julkaissut yksin tai ystäviensä kanssa yli 20 kirjaa. Näistä ”Karhu, metsien kuningas” (1990), ”Karhujen kaverina” (1995), ”Suurpetomme” (1999) ja ”Villi itä” (2007) käsittelevät suurpetoja.
– Suuri haave on tehdä ensimmäisenä Euroopassa susikirja, jonka kuvat on luonnossa otettuja. Tähän asti minäkin olen turvautunut eläinpuistoihin susikuvia saadakseni. Ehkä puolet kirjan kuvista alkaa olla koossa, kertoo Lassi Rautiainen tulevista kirjallisista suunnitelmistaan.

Vuonna 1970 perustettu Suomen Valokuvajärjestöjen Keskusliitto Finnfoto ry edistää valokuvataidetta ja -kulttuuria, toimii valokuvaajien arvostuksen ja aseman parantamiseksi sekä edistää valokuvaajien yhteistyötä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Finnfoto ry jäsenjärjestöt ovat: Erikoisalojen Valokuvaajat ry, Suomen Ammattiluonnonvalokuvaajat ry, Suomen Kameraseurojen Liitto ry, Suomen Lehtikuvaajat ry, Suomen Luonnonvalokuvaajat ry, Suomen Mainosvalokuvaajat ry, Suomen Valokuvaajain Liitto ry sekä Valokuvauksen Opiskelijat ry. Finnfoton jäsenjärjestöissä on yhteensä noin 6400 jäsentä.

Suomen Valokuvajärjestöjen Keskusliitto Finnfoto ry on myöntänyt lehtori Sakari Nenyelle Finnfotopalkinnon. Palkinto jaetaan vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on merkittävällä panoksella vaikuttanut suomalaisen valokuvauksen kehitykseen ja vahvaan asemaan taidemuotona sekä luonut edellytyksiä valokuvan arvostuksen lisäämiselle. Finnfoto ry:n hallituksen puheenjohtaja Kari Tolonen ja toiminnanjohtaja Mikko Säteri luovuttivat palkinnon Helsingissä 12. päivänä marraskuuta.

Sakari ”Sakke” Nenye on vaikuttanut valokuvauksen kenttään ja sen kehitykseen erityisesti alan kouluttajana. Sakke Nenye tunnetaan Lahden valokuvakoulutuksen käynnistäjänä, kehittäjänä ja pitkäaikaisena opettajana. (Nykyisin Lahden ammattikorkeakoulu, Muotoiluinstituutti)

Nenyen kiinnostus valokuvauksen tekniikkaan ilmeni koulun alkuvuosikymmeninä värivalokuvauksen ja vedostamisen tuomisena vahvasti koulutukseen, samoin multivisiot ja niiden ympärille rakennetut av-päivät tunnettiin lahtelaisena erikoisuutena. Jo varhain Sakke perehtyi myös digitaaliseen kuvankäsittelyyn, jonka alueella hänestä on tullut valtakunnallisesti merkittävä erikoisosaaja ja jonka osaamistaan hän on jakanut jo monelle kuvaajapolvelle, kouluttaen myös alan kouluttajia.

Sakke on huolehtinut perusopinnoissa nuorten valokuvaajien koulutuksesta vuodesta 1971 lähtien keskittyen viime vuosina juuri digitaaliseen kuvaamiseen ja kuvankäsittelyyn. Digitalisoitumisen murrosvaiheessa Sakke on kouluttanut myös lukemattomia jo ammatissa toimivia valokuvaajia ja muita viestinnän alan ammattilaisia uuden tekniikan käyttäjiksi.

Sakari Nenyelle myönnetty palkinto on kymmenes Finnfoto-palkinto. Aikaisemmin palkinnon ovat saaneet Matti J. Kaleva, Mikko Pekari, Tuomo-Juhani Vuorenmaa, Salme Simanainen, Kai Nordberg, Hannu Hautala, Rashid Nasretdin, Leena Saraste, Jukka Kukkonen. Finnfoto-palkinnon arvo on 1000 euroa ja se rahoitetaan Kopiosto-korvauksista.

Palkintoon kuuluu Finnfoto ry:n jäsenjärjestöön kuuluvan valokuvaajan ottama muotokuva palkinnon saajasta. Tänä vuonna teoksen on kuvannut Vuoden Muotokuvaaja -arvon saavuttanut Petra Tiihonen. Arvo myönnetään Suomen Valokuvaajain Liitto ry:n järjestämän vuosikilpailun voittajalle.

Suomen Valokuvajärjestöjen Keskusliitto Finnfoto ry on valokuvaajien kattojärjestö, joka kokoaa yhteen niin valokuvauksen opiskelijat, harrastajat kuin ammattilaisetkin. Finnfoton jäsenjärjestöjä ovat: Erikoisalojen Valokuvaajat ry, Suomen Ammattiluonnonvalokuvaajat ry, Suomen Kameraseurojen Liitto ry, Suomen Lehtikuvaajat ry, Suomen Luonnonvalokuvaajat ry, Suomen Mainosvalokuvaajat ry, Suomen Valokuvaajain Liitto ry sekä Valokuvauksen Opiskelijat ry. Finnfoton jäsenjärjestöissä on yhteensä noin 6400 jäsentä.

Vuonna 1970 perustettu Finnfoto edistää valokuvataidetta ja -kulttuuria, toimii valokuvaajien arvostuksen ja aseman parantamiseksi sekä edistää valokuvaajien yhteistyötä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Valokuvajärjestöjen Keskusliitto Finnfoto ry on myöntänyt erikoistutkija Jukka Kukkoselle Finnfoto-palkinnon. Palkinto jaetaan vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on merkittävällä panoksella vaikuttanut suomalaisen valokuvauksen kehitykseen ja vahvaan asemaan taidemuotona, sekä luonut edellytyksiä valokuvan arvostuksen lisäämiselle. Finnfoto ry:n hallituksen puheenjohtaja Markku Niskanen ja toiminnanjohtaja Mikko Säteri luovuttivat palkinnon Helsingissä 15. päivänä marraskuuta.

Jukka Kukkonen on ollut ratkaisevasti kehittämässä valokuvan arvostusta niin taidemuotona kuin historiallisena dokumenttinakin. Kukkonen on keskeinen valokuvan tietäjä ja tuntija, jonka muisti on valokuvan aarreaitta. Tietojaan hän on jakanut auliisti niin kirjallisessa kuin suullisessakin muodossa. Toimittajana, kirjoittajana ja kuvatoimittajana hän on osallistunut suurella panoksella lukemattomien keskeisten valokuvahistorian, poliittisen historian ja kulttuurihistorian kirjojen tekemiseen jo 30 vuoden ajan; julkaisujen määrä lähestyy sataa.

Kukkosen toiminta vuodesta 1986 Barsokevitsch-keskuksen ensimmäisenä toiminnanjohtajana ja vuodesta 1996 Suomen valokuvataiteen museon erikoistutkijana on ollut uraa uurtavaa. Hänen näkemyksensä on ollut merkittävä museon peruskokoelmaa ja perusnäyttelyitä luotaessa. Laajan näyttelykuraattoritoiminnan lisäksi valokuvaajat tuntevat hänet parhaiten teoksista Valokuvan taide (1992), Valoa, otteita suomalaisen valokuvan historiaan 1839-1999 sekä Varjosta, tutkielmia suomalaisesta valokuvasta (1999). Suurelle yleisölle tutumpia ovat hänen kuvaajaesittelynsä teoksissa Iso Karhu (1980) Victor Barsokevitsch, valokuvia 1893-1927 (1986), C.G. Mannerheimin kuvia Aasian matkalta (1990) sekä Tulena yli tuhkan, Edith Södergranin valokuvia (1993).

Jukka Kukkoselle myönnetty palkinto on yhdeksäs Finnfoton myöntämä. Aikaisemmin palkinnon ovat saaneet Matti J. Kaleva, Mikko Pekari, Tuomo-Juhani Vuorenmaa, Salme Simanainen, Kai Nordberg, Hannu Hautala, Rashid Nasretdin ja Leena Saraste.

Finnfoto-palkinto, jonka arvo on 1000 euroa, on Finnfoto ry:n jäsenjärjestöön kuuluvan valokuvaajan ottama muotokuva palkinnon saajasta. Tänä vuonna teoksen on kuvannut ”Vuoden muotokuvaaja” -arvon saavuttanut Tomi Aho. Arvo myönnetään Suomen Valokuvaajain Liitto ry:n järjestämän vuosikilpailun voittajalle.

Suomen valokuvajärjestöjen keskusliitto Finnfoto ry on myöntänyt valokuvaaja Leena Sarasteelle vuoden 2005 Finnfoto-palkinnon. Palkinto jaetaan vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on merkittävällä panoksella vaikuttanut suomalaisen valokuvauksen kehitykseen ja vahvaan asemaan taidemuotona, sekä luonut edellytyksiä valokuvan arvostuksen lisäämiselle. Finnfoto ry:n hallituksen puheenjohtaja Markku Niskanen ja järjestöpäällikkö Anne Alanko luovuttivat palkinnon Helsingissä 23. päivänä marraskuuta.

Leena Saraste on ollut edistämässä alan arvostusta omilla kuvaustöillään, mutta ennen kaikkea kouluttajana, koulutuksen suunnittelijana ja valokuvan tieteellisen tutkimuksen kehittäjänä. Saraste on toiminut opettajana jo 70-luvulta lähtien monissa koulutusyksiköissä, mm. Taideteollisessa korkeakoulussa, Lahden ammattikorkeakoulussa ja Tampereen yliopistossa. Hän on myös ollut luomassa opetushallituksen ja opetusministeriön työryhmissä uutta koulutusjärjestelmää niin jäsenenä kuin vierailevana asiantuntijana. Hänen kirjansa ”Valokuva, pakenevan todellisuuden kuvajainen” ja ”Valokuva tradition ja toden välissä” ovat suomalaisen valokuvakirjallisuuden perusteoksia, ja ne löytyvät lähes jokaisen tämän alan ammattilaisen, harrastajan ja opiskelijan kirjahyllystä. Hänen väitöskirjansa ”Valo, muoto vai elämä” käsittelee kameraseuratoimintaa sekä ammatin taiteellistumista 1950-luvulla. Vuosi sitten Saraste sai ansioistaan valokuvataiteen valtionpalkinnon.

Leena Sarasteelle myönnetty Finnfoto-palkinto on järjestyksessään kahdeksas. Aikaisemmin palkinnon ovat saaneet Matti J. Kaleva, Mikko Pekari, Tuomo-Juhani Vuorenmaa, Salme Simanainen, Kai Nordberg, Hannu Hautala ja Rashid Nasretdin.

Finnfoto-palkinto, jonka arvo on 1000 euroa, on Finnfoto ry:n jäsenjärjestöön kuuluvan valokuvaajan ottama muotokuva palkinnon saajasta. Tänä vuonna teoksen on kuvannut ”Vuoden muotokuvaaja” -arvon saavuttanut Patrik Raski.