Finnfoto-palkinto
Finnfoto myöntää vuosittain erityisen Finnfoto-palkinnon. Palkinnon arvo on 5000 euroa ja se rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.
Finnfoto-palkinto myönnetään henkilölle, joka on pitkäjänteisellä työllään kasvattanut valokuvauksen tunnettuutta ja arvostusta. Finnfoto-palkintoa ei myönnetä pelkästään henkilökohtaisten saavutusten perusteella. Ensisijainen peruste on se, palkinnon saaja on vaikuttanut myönteisesti myös alan yleiseen kehitykseen.
Finnfoton hallitus valitsee saajan ehdotusten pohjalta. Ohessa jaetut Finnfoto-palkinnot:
Tällä kertaa Finnfoto ry:n vuosittainen Finnfoto-palkinto on myönnetty valokuva-alaan laajasti keskittyvän digicamera.net -sivuston kehittäneelle Matti Harjulle. Sivusto on vuosikymmenien ajan tuonut valokuvauksesta kiinnostuneet ihmiset yhteen foorumiensa myötä ja pitänyt tiedonnälkäiset ihmiset perillä alan uusista innovaatioista ja kehityksistä uutissivustonsa avulla.
Monesti parhaat ideat syntyvät lähes tyhjästä ja yllättäen, kuten Matti Harjun digicamera.net -sivusto. Toisin kuin voisi ajatella, Harju ei ole harrastanut valokuvausta lapsuudesta saakka, eikä hän itse asiassa tiennyt kameroista juuri mitään ennen sivuston lanseeraamista.
Taidemaailmaan Harju tutustui näyttelyiden myötä jo 70-luvulla, mutta kameroihin hän syventyi vasta 90-luvun lopulla, jolloin hän osti Fuji MX-700 -digikameran. Hintaa laitteella oli 6500 markkaa yhdessä kahdeksan megan SM-kortin kanssa. Matin vaimo, Armi Hölttö, kauhisteli hintaa, mutta nopeasti hän innostui miehensä ohella kuvaamisesta uudella kameralla.
IT-alalla neljännesvuosisadan työuran tehnyt Harju oli innokas digikameralehtien lukija ja vuoden 1999 lokakuussa hän avasi digicamera.net -verkkosivuston.
”Minulla oli muutaman vuoden ollut oma kotisivu ja messuilla vaimoni sanoi, että tuollainen domain olisi vapaana, ja että minun pitäisi hankkia se. Siitä se sitten lähti”, vuonna 2020 päivätöistä eläkkeelle jäänyt Harju sanoo.
Armi huolehti sivuston toteutuksesta ja ulkoasusta, Matti keskittyi enemmän sisällön tuottamiseen. Päivätyön lomassa kehittyi sopiva päivitysrytmi ja uuden sivuston kävijämäärä kasvoi tasaiseen tahtiin. Todellinen läpilyönti tapahtui vuonna 2003, kun sivustolle avattiin keskustelufoorumi.
”Ensimmäisenä päivänä foorumille rekisteröityi 79 henkilöä ja toisena päivänä 140. Alkuvuosina keskustelu oli hyvin vilkasta sekä hyvässä että pahassa. Silloin sai aika tiuhaan puuttua sivustolla tapahtuneeseen viestintään”, Harju muistelee.
Tänä päivänä Foorumille rekisteröityneitä on melkein 70 000, joista aktiivisia keskustelijoita on tietysti vain pieni osa.
Digicamera.net -sivuston merkitys alalle on ollut suuri, sillä sivustoa on seurattu laaja-alaisesti uutisten takia. Toisaalta valokuvaajat ja muut alan toimijat ovat saaneet paljon uusia kävijöitä uutissivun linkitysten ansiosta. Näyttelyt- ja kilpailuosiot ovat olleet monelle hyvin merkityksellisiä ja ne pidettiin alun perin uutisvirrasta erillään, mutta nyt ne on liitetty muun virran mukaan.
Uutissivuja päivitetään joka päivä ja niin on tehty jo toistakymmentä vuotta. Eläkeläisen aamu alkaa aiheiden seuraamisella ja sisällön tuottamisella.
Päivitystaukoja ei ole tullut edes lomien takia lukuun ottamatta yhtä kertaa. Vuonna 2021 palveluntarjoajan konesalissa tapahtui kovalevyrikko, mikä ajoi myös digicamera.net -sivuston useaksi viikoksi alas.
”Lopulta otin yhteytä uuteen yhtiöön, joka ryhtyi töihin tunnin sisällä, perjantaina illalla. Seuraavana aamuna sivut olivat taas pystyssä ja foorumisoftakin oli päivitetty”, Harju sanoo.
”Ajatuksia lopettamisesta ei ole tullut mieleen eläkkeelläkään. Alalla tapahtuu todella paljon mielenkiintoisia asioita, joita on mukava seurata ja raportoida.”
Uutta pontta tekemiseen ja alan seuraamiseen on tuonut tekoäly, joka mullistaa työmaailmaa joka puolella, myös kuvien tekemisessä.
”Tekoälyyn olemme vaimoni kanssa perehtyneet lähinnä Midjourney-kuvageneraattorin kautta. Olemme kokeilleet erityyppisten kuvien luomista noin yhdeksän kuukauden ajan. Nämä AI-kuvat olemme julkaisseet lähinnä Instagramissa. Kehitys alalla on todella nopeaa ja on mielenkiintoista nähdä tekoälyn vaikutus valokuvausalan eri sektoreihin.”