Aiotko ammatti­valokuvaajaksi?

Ensin sinun on hyödyllistä tutustua näihin kysymyksiin:

1. MIKSI HALUAT AMMATTIVALOKUVAAJAKSI?
2. MISSÄ JA MILLAISEN VALOKUVAAJATARPEEN AIOT TÄYTTÄÄ?
3. MITEN EROTUT MUISTA KUVAAJISTA?
4. MILLAISEN ASIAKASKUNNAN HANKIT?
5. MITÄ MYYT, MIHIN HINTAAN JA MIKSI HINTA ON JUURI TUO ?
6. MIKÄ ON LIIKETOIMINTASUUNNITELMASI?

Tässä syyt, miksi sinun kannattaa pohtia vastaukset valmiiksi ennen yrityksen perustamista ja valokuvaajaksi ryhtymistä.

1. Miksi haluat ammattivalokuvaajaksi?

Valokuvaus työnä mielletään joskus kovin hohdokkaaksi ammatiksi. Ja sitä se toki välillä onkin, mutta jos on nuorehkona perustamassa yritystä ja ryhtymässä valokuvaajaksi, on syytä tiedostaa edes hieman siitä työmäärästä, mikä on edessä ennen kuin voi olla menestyvä valokuva-alan yrittäjä.

Yrittäjä-valokuvaaja luo liikevaihdon vain niillä kuvilla ja palveluilla, jotka on saanut myytyä asiakkaille eikä ensimmäisenä päivänä uudella yrityksellä ei liene yhtään asiakasta. Matka siihen, että investointien ja kulujen jälkeen katteesta itselle maksettu osa on suomalaisen keskipalkan verran, voi olla todella kivinen. Kannattaa varautua siihen, ettei kuvaamalla rikastu, työstä suurin osa on muuta kuin glamouria ja koska yrittäjyys on valokuvaajalle käytännössä lähes pakollista, yrittäjäriski tulee tiedostaa ennen sellaiseksi ryhtymistä.

Kannattaa tiedostaa se, että ammattivalokuvaaja käyttää aikaa merkittävästi enemmän tietokoneen ääressä kuin kameran kanssa. Siihen päälle kun vielä lasketaan yrittäjän pakolliset toimet (varsinkin alussa kun ei ehkä ole varaa ulkoistaa monia toimia), jolloin loppujen lopuksi kuvaamiseen käytetty aika on suhteellisesti monta kertaa pienempi, kuin yritystä perustaessa yleensä luullaan .

Jos syy ryhtyä kuvaajaksi on puhtaasti palava halu olla valokuvaaja, se on hyvä syy. Ja jos parhaimmillaan voit myös ehkä menestyä taloudellisesti, sekä tavata paljon mukavia ihmisiä, joiden kanssa on inspiroivaa työskennellä. Toisaalta monet intohimoiset ja luovat valokuvaajat ovat tehneet ratkaisun elannon hankkimisesta toiselta alalta pitäen valokuvaamisen harrastuksena. Kumpikin ratkaisu voi toimia ja kumpikin ratkaisu voi olla sinulle sopiva.

2. Missa ja millaisen valokuvaajatarpeen aiot täyttää?

Kukaan aloitteleva ammattilainen ei liene niin hyvä, persoonallinen tai ystävällinen, että saisi luotua tarpeen ostaa kuvia sellaisille ihmisille, jotka eivät kuvia ole aiemmin ostaneet. Toisin sanoen siis kuvia voi myydä vain sellaisille ihmisille, joilla on jo tarve ja jotka ovat luultavasti jo aiemminkin ostaneet jonkun valokuvaajan palveluja. Käytännössä sinun pitää siis ”napata” asiakkaita kollegoiltasi ja se onnistuu vain niissä tapauksissa, joissa asiakas olettaa saavasi paremman vastineen rahoilleen sinun luonasi, kuin muualla.

Paikkakuntakohtaiset erot kilpailutilanteissa ovat valtavia ja sinun kannattaa tuntea oma kotikenttäsi. Pelkkä kilpailijoiden luetteleminen ulkomuistista ei riitä tuntemiseksi, vaan sinun olisi hyvä tietää myös paikkakuntalaistesi käsitykset kilpailijoidesi osaamisesta, hinnoista, maineesta ja yrityskuvasta. Markkinatutkimus joko itsesi, tai jonkun muun tekemänä voisi olla hyvä idea omaa yritystä perustaessasi.

3. Miten erotut musita kuvaajista?

Valitse yrityskuvasi ja viestitä se potentiaalisille asiakkaillesi. Jos et tätä tee, niin ”yleisö” antaa sinulle maineen joka tapauksessa ja tässä tapauksessa et vaan voi vaikuttaa asiaan. Jos olet paikkakunnallasi uusin kuvaaja, niin olet automaattisesti jäljessä kilpailijoidesi maineesta. Ja jos et ole vielä opiskellut alaa paljoakaan, lienet jäljessä tekniseltä osaamiseltasi ainakin parhaista kilpailijoista.

Valokuvausalalla on paljon kilpailua. Tähän on vaikuttanut mm. se, että viimeisten vuosien aikana monista oppilaitoksista on valmistunut enemmän valokuvaajia kuin alalta on jäänyt eläkkeelle.

Ammattikuvaajan on myös syytä kouluttaa itseään jatkuvasti, sekä seurata alaa kotipaikkakunnallaan, Suomessa ja maailmalla.

4. Millaisen asiakaskunnan hankit?

Saat asiakkaat, jotka ansaitset.

Jos hankit asiakkaita halvimmilla hinnoilla, tulet saamaan asiakkaita, jotka etsivät halvimpia hintoja, ja he tulevat myös lähtemään muualle samasta syystä. Jos taas olet myynyt palveluitasi paikkakunnan parhaana kuvaajana (ja väite on pitänyt paikkansa), tulet saamaan asiakkaat, jotka haluavat juuri sinulle huolimatta korkeista hinnoista.

Erikoistuminen johonkin tiettyyn valokuvauksen osa-alueeseen, tyylin tai muuhun linjaan, jonka asiakkaat tunnistavat, olisi periaatteessa todella hyvä ratkaisu, mutta useimmiten varsinkin yrityksen alkuvaiheessa on pakollista panostaa laaja-alaiseen asiakaspiiriin, koska oletettavasti asiakkaita ei riitä karsittavaksi asti.

Menestyvä yritys on se, joka pystyy joustamaan ja elämään asiakkaiden tarpeiden kanssa.

5. Mitä myyt, mihin hintaan ja miksi hinta on juuri tuo?

Hinta ei ole ainoa kilpailukeino.

Huono hinnoittelu on helpoin tapa tehdä konkurssi. Vaikka myyt palveluja, tulee sinun tässä kohdassa ajatella aikakeskeisesti. Sinun tulee määrittää tuntihinta, jonka avulla voit hahmottaa tekemisiäsi. Yksinkertaistaen kun lähdet metsästämään sinulle oikeita hintoja, sinun täytyy tietää ensin kaikki kulusi. Olkoon laitteet, tila, kulkuväline, mainonta, kirjanpito ja muut menosi kuukaudessa summa X. Sen jälkeen arvaat montako tuntia saat myytyä per kuukausi ja jaat kulut X juuri keksimälläsi tuntimäärällä.

Jos myyt arvatun määrän tunteja kuukausittaisilla kuluillasi et saanut mitään itsellesi, etkä kerännyt rahaa tuleviin laiteinvestointeihin, et omaan koulutukseen, et omiin lomiin, etkä mihinkään mikä mahdollistaa yrityksesi tulevaisuuden. Joten vähintäänkin tuntihintasi tulee kattaa kulut, tulevat investoinnit, sekä mahdollinen palkkasi. Mikäli olet tietoinen kuluistasi, liikevaihdostasi ja muodostuneesta katteesta reaaliaiakaisesti, voit tarkemmin ohjailla toimintaasi.

Puoliammattilaisten kulurakenne poikkeaa aina ammattilaisten vastaavasta. Tämähän johtuu luonnollisesti siitä, että leipä tulee jostain muusta työstä, joten harrastukseen ei tarvitse suhtautua kovinkaan suunnitelmallisesti. Tulet huomaamaan, että joistakin töistä kilpailee kanssasi myös sellaiset kuvaajat, jotka myyvät palvelujaan halvemmalla kuin mikä on pitkässä juoksussa mahdollista. Muista tällöin, että sijoitukset opiskeluun, laitteisiin ja laatuun voivat nostaa sinut liigaan, jossa tehdään kunnon töitä käyvällä hinnalla. Asiakas, joka etsii halvinta mahdollista ratkaisua, tulee saamaan halvimman mahdollisen tuloksen. Rehellisesti sanoen niihin kisoihin ei taitavan ammattilaisen kannata lähteä edes lähtöviivalle.

Myy ainoastaan tuotteita/palveluja, joita voit toimittaa. Jos sinulta pyydetään tarjousta sellaisesta kuvasta, jota et osaa vielä tehdä, niin suosittele jotain kollegaa, jonka tiedät asian mestariksi. Huonosti palveltu asiakas ei palaa koskaan ja toisaalta asiakas, jonka olet ohjannut joskus oikeaan paikkaan saattaa ilmestyä uudelleen ovellesi. Ja koska matematiikka on tylsempää kuin valokuvaaminen, voit käyttää hyväksesi www.valokuvaajaksi.fi -sivulta löytyvää laskuria ja muutakin tärkeää tietoa.

Tarkempi Excel kustannuslaskuri löytyy Finnfoton valokuvaajille suunnatusta työkalupakista http://finnfoto.fi/tyokalut/

6. Mikä on liiketoimintasuunnitelmasi?

”Tykkään kuvata, minulla on kamera ja koska asun paikkakunnalla X, niin aion tietty kuvata paikkakunnalla X” ei ole liiketoimintasuunnitelma, vaan kyseessä on yritystoiminnan käytäntöön asti ulottuva jäsentely toiminnan ja kannattavuuden osalta. Suunnitelman tulee vähintäänkin kertoa sinulle, pankille, vakuutusyhtiölle yms alkuinvestointien tarve, tilanne alalla ja vahvuutesi suhteessa kilpailijoihisi, toiminnan pyörittämisestä syntyvät kulut, imagosi ja tavat rakentaa se, myymäsi tuotteet hintoineen, niiden kohderyhmä sekä katerakenteesi.

Kaiken tämän lopputuloksena ideaalisesti syntyy todistusketju, joka kertoo, että yritykselläsi on mahdollisuus selviytyä todellisessa kilpailussa olemassa olevissa olosuhteissa. Lisäksi täytyy muistaa, että liiketoimintasuunnitelman tulee elää ajan kuluessa ja olosuhteiden vaihdellessa. Liiketoimintasuunnitelma auttaa sinua panostamaan olennaisimpiin toimiin yritystä pyörittäessäsi.

Tarkempaa tietoa liiketoimintasuunnitelmasta löydät esimerkiksi täältä:
https://yrityssuomi.fi/liiketoimintasuunnitelma

Lopuksi

Yrittäjyys ja valokuvaus ovat molemmat lajeja, joihin kannattaa “tuntea vetoa” ennen kuin sijoittaa niihin aikaa ja taloudellisia resursseja. Ja jokaisen tähän kelkkaan lähtevän on syytä tehdä pohjatyöt niin hyvin kuin osaa. Mitä tarkemmin olet vastannut itsellesi näihin kysymyksiin, on sinulla suuremmat mahdollisuudet onnistua yrityksesi veturina. Loistavaa olisi, mikäli löytäisit mentoriksi jonkun alalla menestyneen, jolla on vielä yrityksen perustaminen ja kaikki siihen liittyvät toimet kohtuullisen lähellä menneisyydessä.

Pahimmillaan tällainen ura on kivireki ja parhaimmillaan se on upea luova työ, jossa voi toteuttaa itseään koko ajan samalla töitään asiakkailleen myyden. Valokuvaus on alana erityisen mielenkiintoinen jo siksi, että jatkuvasti voi itsekin kehittyä ilmaisussaan ja osaamisessaan paremmaksi. Juuri se tekeekin monesti menestyvien valokuvaajien arkipäivistä mielekkäitä ja palkitsevia. Ja menestyjäksi tullaan huolellisesti suunnittelemalla, olemalla “nälkäinen”, asettamalla liiketoiminnalle selkeät tavoitteet, sekä tekemällä oikeasti sen työmäärän, joka suunnitelmista ja tavoitteista syntyy.